Heidän astuessaan sisään huusi Aapeli Kasurinen:
— Mitä h—tin rinkitanssia tämä on? Annatko sinä Annastiinan minulle vai et?
Simo Piiroinen hikoili.
— Ka… enhän minä häntä väkisten… en minä tiennyt, että hänellä oli jo toiset kihlat…
— Ethän sinä tiennyt, matki Aapeli Kasurinen vihoissaan. — Et sinä tiennyt… mutta tiedätkös sinä Simo Piiroinen, mikä tämä on?
Aapeli Kasurinen kaivoi velkakirjan taskustaan, piti sitä ylhäällä ilmassa ja huusi:
— Tiedätkös sinä edes sitäkään, milloin jaksat tämän lunastaa?
Nyt oli saapunut Iivo Mutasen suuri hetki, se hetki, jota hän oli odotellut.
Hän kaivoi taskustaan tukun seteleitä, vei ne emännälle ja sanoi, jyräytti kovalla äänellä:
— Antakaa nämä Simo Piiroiselle ja käskekää sen tellätä ne tuon Kasurisen kulkkuun… että se kerrankin saa mahansa täyteen!