Kaisu veti langan piukempaan, puraisi sen poikki ja sanoi:
— En, äiti.
Rouva Menlös meni keittiöön, siirteli astioita paikasta toiseen, pisti pesään halon, pysähtyi sitten kädet puuskassa Miinan eteen ja sanoi:
— Ymmärtääkö Miina, mitä tämä oikein merkitsee?
Miina pyyhki kädet esiliinaansa, nosti kastrullin tulelta, pudisti päätään ja sanoi:
— En, hyvä rouva! Minä en sitä ensinkään ymmärrä!
— En minäkään! sanoi rouva Menlös.
— Se käy yli ymmärryksen, selitti Miina.
— Niin todellakin, Miina! huudahti rouva Menlös. — Oikean sanan sanoit, Miina! Se käy yli ymmärryksen, se käy yli ymmärryksen!
Ja sitten astui rouva Menlös jälleen miehensä eteen, katsoi häneen pitkään ja sanoi: