— Herra puheenjohtaja! sanoi Riku Nikki. — Saanko minä semmoisiin asioihin perehtyneenä toimittaa äänestyksen?
— Kyllä! lupasi konstaapeli kiireesti ja mielissään siitä, että toinen otti suorittaakseen tämän pulmallisen tehtävän.
— Kuulkaa nyt, arvoisat kansalaiset! huusi Riku Nikki. — Ne, jotka haluavat, että Matti Luonto päästetetään vapaaksi, huutavat "jaa". Jos "ei" voittaa, niin on Matti Luonto vangittava.
— Jaa! Jaa! huusi kymmenkunta ääntä.
— Ei saa huutaa sillä tavoin! neuvoi Riku Nikki. — Pitää huutaa yhtä aikaa! Huutakaa sitten kaikki yhtä aikaa, kun minä olen lukenut kolmeen.
— Ei kuitenkaan tarvitse huutaa hyvin kovasti, huomautti konstaapeli
Tossavainen hiukan huolestuneena.
— Ei muuta kuin yhdellä äänellä jokainen, sanoi eräs mies väkijoukosta. — Ääni ja mies…
— Ensiksi minä kysyn, hyväksytäänkö tämä minun tekemäni äänestysehdotus? sanoi Riku Nikki.
— Hyväksytään! huusi kokous yksimielisesti.
— Siis: ne arvoisat kansalaiset, jotka tahtovat Matti Luonnon vapaaksi, huutavat "jaa". Ne, jotka vastustavat sitä, huutavat "ei". Pitäkää nyt varanne, kun minä olen lukenut kolmeen. Jaa vaiko ei? Yks, kaks, kolm…