Eräänä päivänä lähti hra Tuulonen kävelemään kaupungille, haihduttaakseen synkkiä ajatuksiaan.
Tultuaan sille kadulle, jonka varrella Arkku kaikkine asukkaineen, rehtori Peranderin talo ynnä muut kertomuksessamme esiintyvät tärkeät paikat olivat, pysähtyi hän Peranderin talon portin kohdalle ja silmäsi pihaan.
Portti oli vähän raollaan, ja raosta näki kirjailija, miten neidit Kuronen ja Perander sekä nuori, tummaverinen, vilkkaan näköinen herrasmies, joka ei voinut olla kukaan muu kuin varatuomari Sakkamaa, istuivat puitten siimeksessä olevan suuren, ompelutarpeita täynnä olevan pöydän ääressä, ja koko piha oli täynnä iloista puhelua ja heleätä naurua.
— Vai niin niitä taiteellisia pöytäliinoja tehdään! ajatteli kirjailija katkerasti.
Tällä hetkellä hän vihasi itseään, noita pihassa istuvia iloisia ihmisiä ja varsinkin neiti Kurosta, sekä koko hyvää kaupunkiamme. Hän tunsi itsensä hylätyksi, loukatuksi olennoksi, ja himoitsi kostoa.
Pihan poikki kulki samassa nuori, vaaleaverinen nainen portille päin.
Hra Tuulonen läksi kävelemään eteenpäin ja pysähtyi lukemaan maisteri
Wahlin talon nurkkaan naulattua painettua tiedonantoa:
'Hauskan iltaman
toimeenpanee
Kiertue
CANGASTUS & MUTTONEN
ensi sunnuntaina
täkäläisellä
Seurahuoneella
vaihtelevalla ohjelmalla
joka päättyy näytelmällä
"KIHLAUS"
Huvinäytelmä kirj. Aleksis Kivi.
Aapeli…….. Wald. Cangastus.
Eenokki……. Jassi Muttonen.
Eeva………. Julia Leijanen.
Jooseppi…… G. Jönsson.
Lopuksi yleinen tanssi.