»— Helsinki on hyvin siisti kaupunki. Se tekee osittain eurooppalaisen vaikutuksen. Kaduilla ei näe ensinkään sikoja, eikä edes Kaivopuistossa ollut lehmiä ja lampaita niinkuin esim. Hyde Parkissa. Helsingin poliisi on maailman tarmokkain. Kaduilla ei näe juopuneita. Käydessäni eräänä yönä kiertomatkalla helsinkiläisissä poliisiputkissa oli niissä yhteensä 157 juopunutta, eli yhtä paljon kuin vastaavan kokoisen englantilaisen kaupungin putkassa puolessatoista vuodessa. Maaseudulla vallitsee myöskin hyvä järjestys. En nähnyt yhtään tapettua, vaikka jokaisen suomalaisen vyöllä on tikarintapainen ase, jonka nimi on »pucko» ja jota käytetään perunain kuorimiseen ja kynsien puhdistamiseen. (Kerrotaan kuitenkin jossakin tapahtuneen, että miestä on lyöty puukolla.) Kävin myöskin Viipurissa. Viipurissa on Pyöreä torni. Se on hyvin pyöreä. Olen sangen iloinen, että olen saanut tutustua maahanne ja sen korkeaan kulttuuriin».
Ulkomaalaisten lausunnot maastamme ovat yhtä mielenkiintoisia kuin opettavaisiakin.
Kun vain saisimme useammin niitä lukea.
LAKKASI NIKOTTAMASTA
Maisteri Aapelus, allekirjoittanut ynnä monta muuta henkevää ja huomattavaa vierasta kirkasti loistollaan tukkukauppias Serubabel Sommelon uudenvuodenkutsuja. Mutta jos olivat vieraat valioväkeä, niin olipa kestityskin oivallinen. Serub. Sommelon kutsut ovatkin tulleet tunnetuiksi hyvistä ruoistaan ja juomistaan.
Kaikki sujui ohjelman mukaisesti, ja vieraat kuittasivat kestityksen, joka alkoi päivällisillä, ihailemalla ja kehumalla ja kadehtimalla tukkukauppias Sommelon komeaa kotia loisteliaine huonekalustoineen ja tunnettujen taiteilijain nimillä varustettuine käsinmaalattuine tauluineen. Mutta päivällisten lopulla sattunut ikävä välikohtaus häiritsi jonkinverran tunnelmaa.
Asia sai alkunsa siitä, että tukkukauppias Sommeloa rupesi nikottamaan.
Itsepintainen ja tiheä nikotus vaikuttaa yleensäkin haitallisesti ja häiritsevästi vieraspidoissa. Mutta erityisen harmillista on, jos nikotus on valinnut isännän — tai emännän — uhrikseen. Tällä kertaa ei emäntää ollut olemassakaan, koska Sommelo on leskimies, mutta Serub. Sommelo nikotteli kyllä molempienkin puolesta.
— Se on nyt ikävää, kun sinua rupesi tuolla tavalla nikottamaan, sanoivat vieraat.
— Niinhän se kyllä on…ikk! myönsi isäntä. — Vieraat ovat — ikk! — hyvät ja suovat anteeksi. Ikk!