Hän ohjasi kulkunsa lähimpään rautakauppaan.
— Lyijyä! sanoi hän ankarasti.
— Kuinka paljon? kysyi myyjä kohteliaasti.
— Kilo! vastasi hra Kannunen ankarasti.
Hän sai kilon lyijyä ja sitoi lyijypaketin juustopakettiin ja meni satamaan ja paiskasi hammasta purren nämä siamilaiset kaksoset meren syvyyteen.
— Mitä se oli? kysyi poliisi epäluuloisen näköisenä.
— Juustoa! vastasi hra Kannunen uhmailevasti. — Ja lyijyä! lisäsi hän totuuden nimessä.
Kun ei hra Kannunen näyttänyt rikoksentekijältä, niin antoi poliisi hänen mennä.
Mutta mennessäänkin tunsi hra Kannunen, että konstaapelin epäileväinen katse seurasi häntä kadunkulmaan saakka.