"Sitten jatkaa äiti yhä puhuen tyttärelleen:

"Vielä neuvon neitoani, 80 orpolasta opastan: Morsian sisarueni, kapolehti kantamani; kuulestamma kun sanelen, vaimo vanha lausuelen. 85 Tulet toisehen talohon, pereheseen vierahaseen, toisehen emän alahan; toisin toisessa talossa, toisessa emän alassa, 90 muiten muissa vierahissa, ei niinkun emon koissa, oman vanhemman varassa. Jos talo epätapanen, talo tapoja kysyvi; 95 Jos mies epäpätönen, mies on mieltä koittelevi. Kuule neiti kun sanelen, vaimo vanha lausuelen. Jos ukko susi supussa, 100 akka karhu karsinassa, sama armo antaminen, alemma kumartaminen, kun ennen emon koissa, vanhemmallesi omalle; 105 kytypä kyinä kynnyksellä, nato nakloina ovella, sama arvo antaminen alemma kumartaminen, kun ennen emon koissa, 110 veljellesi vanhemmalle, sisarellesi omalle. Kuule neiti kun sanelen, vaimo vanha lausuelen; nisät nuoret notkuttele, 115 kaula pesty kaarruttele, niinkun tuores tuomen latva, vasta kasvava kataja. Kuule vielä kun sanelen, vaimo vanha lausuelen; 120 elä suihka sutsunatta, eläkä räämä rätsinättä, elä kengättä kehäjä. Pese penkit illoin, aamuin, pöydät keskipäivälläki, 125 lattia joka pyhäksi. Piä lusikat luvussa, astiasi arvelussa, jott'ei kasit kanneltaisi, linnut liiat peiteltäisi; 130 pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajassa, marjaiset sitäin pyhemmät."

Lönnrotia häävirret kauneutensa ohella viehättivät siitä syystä, että varsinkin ne "antavat meille useita tietoja esi-isiemme kotielämästä ja monesta muusta seikasta, joita nyt olisi vaikea saada selville."

Vertauksen vuoksi panen tähän näytteeksi "Tulovirren" semmoisena, kuin sen eräs 52-vuotias Uhtuen eukko meille lauloi. Siitä näkee, että runo ilman lisäyksiä ja korjauksiakin juoksee paljon täydellisempänä ja selvempänä, tarkoituksestaan ja keinoistaan tietoisempana kuin taruaiheiset runot. Tulovirsi lauletaan sulhasen kodissa, nuoren parikunnan sinne saapuessa, ja kuului se kirjaanpanoni mukaan seuraavasti:

Miero vuotti uutta kuuta,
Kylä nuorta morsianta,
Miep' on vuotin veijoani,
Veijoni, minjoani,
Ken tämän toen valehti, 5
Ett' on veijon' tyhjin tullut?
Eip' on veijon' tyhjin tullut,
Onp' on tukku tuotavana,
Tosi tarjoteltavana,
On mitä oron vejellä, 10
Sorajouhen juoksutella,
Pystykapion piellä.

Terve piha täysinesi,
Ulkoinen urohinesi,
Piha vierahaisinesi! 15
Nouse korjasta koria,
Hyvä lahja laitiosta,
Nouse ilman nostajitta,
ylene ylenejittä,
Hos on nuori nostajasi, 20
Vihanta ylentäjäsi.
Tallaa jalka jalakselle,
Pole poikkipuoliselle,
Piha on askelta pitempi,
Kynnys hirttä korkiampi. 25
Astu tietä temminkäistä,
Maata maksankarvallista.
Niinpä on tänä suvena
Vajoset vajehteleksen
Vajollista vastakättä, 30
Niinpä on tänä suvena,
Hepo hirnui hirviästi
Hienon heinän heittäjäistä,
Niinpä on tänä suvena
Aivoin ammoin aika suopo 35
Aika vihkon antajaista,
Keikatti kevätkaritsa
Kainalopuolen kantajaista,
Koira haukkui korkiesti
Korkeiden vajojen päästä, 40
Niinpä on tänä suvena
Sintsi siitä siirtelekse
Uutta sintsin siivoojaista,
Aittaset alentelekse
Uutta aitan astujaista, 45
Niinpä on tänä suvena
Kynnykset kypertelekse
Hienon helman heittäjäistä,
Skääkäset kätsertelekse
Sormuskättä sulkijaista, 50
Rengaskättä reikkujaista.

Terve pirtti täysinesi,
Lautakatto kansoinesi!
Kenp' on tähän suojat saanut?
Suojat saanut, hirret tuonut, 55
Hirret hirmuilta mäiltä,
Malat marjakankahilta,
Sammalet sulilta soilta,
Tuohet tuomivaaran päältä,
Lauat mailta lamakoilta? 60
Laki on lahnan suomuloista,
Kiukoa meren kivistä,
Pajtshas meren paateroista,
Periseinä petran luusta,
Sivusein' on sirkan luusta, 65
Kamoa karitsan luusta.

Kenp' on tässä pääpätövä,
Päivän päällinen omena?

Kylän on paras patvaskoina,
Kylän onni oppahina, 70
Kylän vanhin vaate vyöllä.
Onp' on meiän patvaskalla
Kultainen kypärä päässä,
Puhki taivosen puhuja,
Läpi metsän läiköttäjä, 75
Onp' on meiän patvaskalla
Pää kullan vipalehissa,
Kulmat kullan solmuloissa,
Silmät kullan simtsukoissa,
Parta kullan palmikoissa, 80
Kädet on kullan käärösissä,
Sormet kullan sormuksissa.
Pait' on päällä palttinainen
Hipiällä hiettömällä,
Haahinen on haljakka päällä 85
Päällä paian palttinaisen,
Uujuinen ussakka vyöllä,
Kesäuuhen uujuloista,
Talvilampahan takuista,
Sep' on Kunttarin kutoma, 90
Päivänterin kesräelömä
Aialla tulettomalla,
Tulen tietämättömällä.

Jop' on kiitin patvaskani,
Vuotappa kiitän kaiken kansan. 95
Kuin on metsä huurtehessa,
Niin on kansa haljakoissa.
Mist' on saatu saajannainen,
Mistä tuotu tuojannainen?
Sielt' on saatu saajannainen 100
Saksan salmilta syviltä,
Vienan väljiltä vesiltä.
Kasvoi maalla maltsinmarja
Pellolla heliä heinä,
Sielt' on saatu saajannainen, 105
Sieltä tuotu tuojannainen.
Saajannaisen shapka suuri,
Niinkuin Suomen sukkulainen.
Mit' on hanhuset haolla?
Saajannaisen saappovaiset. 110
Mit' on joutsenet joella?
Saajannaisen valkeat sukat.
Jopa kiitin saajannaisen.