Kävitkö tiesi tervehenä,
Matkasi alihyvänä, 115
Sulhasena käyessäsi?
Saitko sen kuin käkesit?
Käkesit käkösen tuua,
Heramarjan herkutella.
Saitko kaunehimman kassapäistä, 120
Turpeimman tukkapäistä,
Sormuskäsistä somimman?
Olitko suin sulassa voissa,
Koprin kuorekakkaroissa,
Ainuon apen stolassa, 125
Ainuon anopin stolassa?
Onp' on meiän sulhasella
Aittanen joka aholla,
Purnuinen joka purolla,
Kuoppainen joka kujalla. 130
Onp' on meiän sulhasella
Orret otku, parret patku
Vanhoilla kapalihoilla.
Pyhät syötti pyynlihoilla,
Aret ennen ammutuilla, 135
Talvet ennen tapetuilla.
Sulhanen oli soma stolassa,
Kans' on kaunis lattialla.
Eipä ole ennen ollunn'
Eikä varsin vasta liene 140
Tämän sulhasen somuutta,
Tämän kansan kauneutta.
Oliko valkoinen jänönen
Jäljessänne juoksemassa?
Oliko ruskia reponen 145
Eessä tietä noutamassa?
Jottei pystyis noian nuolet,
Tietäjä teräksinensä,
Velho veitsirautoinensa.

Anna neuvon neitostani 150
Orpolastani opetan.

Morsio sisarueni,
Kapuletti lakluvoni.
Uusi tapa ottaminen,
Alemma kumartaminen, 155
Niskan nuoren notkuminen,
Kakla pysty kaartuminen,
Niinkuin tuores tuomen latva,
Kasvajan katajan lehvä.
Piä lusikkas luvussa, 160
Astiasi arviossa,
Jottei kasit kannettaisi,
Pienet linnut peitettäisi.
Ukko on susina tsupussa,
Akk' on karhu kartanolla, 165
Kyty kyynä kynnyksellä,
Nato naaklana tshupussa.
Kuin kyty kynnöltä tuloo,
Ukko aian panennasta,
Vie minjä vesi käsille 170
Varusta valkia paikka.
Jopa neuvoin neitostani,
Orpolastani opetin.

Ei laki rahoitta laula,
Kieltä piekse penningittä. 175
Alttinoin kylän akoilta,
Polttinoin kylän pojilta.
Laki laulajan lahoo,
Kieli kukkujan kuluu.
Kopeikka koko sanalta, 180
Kriuna kielen kääntimeltä,
Puoli puolelta sanoa,
Penni kielen pieksännältä.
Laulun lauloi, virren taitoi,
Täss' on virsi kuullaksenne,
Toinen ilman ollaksenne.

Saajannaisesta tavallisesti laulettiin vielä seuraavat säkeet:

"Shöi sian sukahinjehe
Mussan koiran karvoinjehe"…

mutta nämä sanat oli, mainitsi laulaja, Uhtuella jätetty pois. Ne tuntuvatkin siinä yhteydessä hyvin aiheettomalta pilkalta, joka riitelee saajannaisen suurta ylistystä vastaan. A.R. Niemen tutkimukset viittaavat siihen, että säkeet ovat vanha laina liettualaisilta.

UHUT.

Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla, lähempänä sen itäpäätä, on Uhut, Vienan Karjalan suurin kylä. Sitä voisi sanoa kaupungiksi sekä suuren väkilukunsa että tiheän rakennustapansa vuoksi, mutta järjestykseltään ja asetuksiltaan se ei eroo sen puolen tavallisista kylistä. Lönnrotin aikana se vielä oli jaettukin kahden pitäjän, Vuokkiniemen ja Paanajärven kesken, mutta nyt se oli oma seurakuntansa. Uusi kirkko oli Ryhjässä melkein selän rannalla. Mainittiin, ettei tämä uusi kirkko ollut Herralle otollinen, jonka vuoksi se oli jonkun aikaa käyttämättä. Kovin näkyisä ei ollut uusikaan kirkko, Herran huoneet ovat rajan takana yleensä vähäisiä verrattuina niihin laajoihin rakennuksiin, joita on meidän puolen kirkkomäillä.

Uhtuen kohdalla laskee Kuittijärveen pohjoisesta Uhutjoki, verraten leveä ja untelo joki täällä suupuolessaan. Pehmeään kangasmultaan, jolle kylä on rakennettu, se vähällä vedellään on virutellut hyvinkin mahtavan korkeaäyräisen uoman. Suurin osa kylästä on Uhutjoen länsirannalla. Maa on lakeata, mutta lännessä ja pohjoisessa se kohoo autioiksi kankaiksi. Lähimmät kylät ovat vesistön varressa kahdenpuolen, länsipuolella Jyvöälahti, itäpuolella Tsiksa, jonne oli matkaa penikulma.