Joka saa oudon kalan, sen talosta kuolee sinä vuonna isäntä tai emäntä, tulee tulipalo tai muuta onnettomuutta. Oudolla tavalla saatu kala samoin merkitsee suurta vahinkoa.
Niinikään harvinaisen iso kala tai ruton paljon kaloja on kuoleman ennustus joko saajalle tai hänen talonsa asukkaille.
Vainajat:
Kun sairas kauvan läsittyään rupeaa kuolemaa tekemään, viedään hän "rikkojen" (olkien) päälle peräsoppeen jumalankuvien alle. Alle ei anneta vaatteita ollenkaan; omat vaatteensa saa sairas pitää päällään. Jos nyt henki ei ala kyllin "terävään" lähteä, vaan sairas "muokkautuu", on henki "karkautunut". Loppua jouduttaakseen menee joku pirtin ylisille ja juuri sairaan kohdalta losauttaa kattolautoja kolme kertaa.
Kesäiseen aikaan pannaan rikkojen alle kolmesta rajapientaresta nyhettyä heinää: se jouduttaa loppua.
Kuolinkoston täytyy olla kotona valmistetusta valkeasta vaatteesta, langat värttinällä kehrättyjä. Kuolinkoston laittaa jokainen eläissään itselleen. — Nuori polvi ei enää noudata tätä tapaa.
Ruumislaudaksi otetaan lauta sarajan, kornitsan tai pirtin päältä. Arkun valmistuttua pannaan ruumislauta arkun pohjalle. Toisin paikoin viedään se haudan päälle.
Kuolleen arkku, "kropu", valmistetaan sarajan, kornitsan tai pirtin päältä otetusta parhaasta laudasta (kattolaudasta). Tekijöille itketään. Lastut pitää samana iltana järvellä polttaa.
Kun ruumista lähdetään viemään ulos pirtistä, paiskataan hiili- tai patakoukku sille paikalle perälautsaa, jossa ruumis pestyä makasi. Lyödäänpä vielä naulakin perilautsaan. Näiden tointen kautta estetään vainajaa sukulaisille kummittelemasta.
Kuolleen pesuvettä ei saa kaataa tanhualle.