Muita löytöretkiä Länsi-Intian vesillä.
Ojeda. — Alonso Niño. — Pinzonien retki. — Portugalilaiset
Brasiliassa. - Amerikan nimi. — Las Casas, intianien suojelija.
Portugalilaiset Itä-Intiassa.
Vasco da Gaman retki Etu-Intiaan.
Retkikunnan varustaminen. — Myrskyissä Afrikan länsirannalla. —
Afrikan itärannalla. — Mosambik. — Mombasassa. — Ystävällinen
vastaanotto Melindessä. — Tulo Intiaan. — Kalikut ja sen kauppa.
— Vasco da Gama Kalikutissa. — Kananor. — Salahyökkäys lähellä Goaa.
— Paluumatka.
Intian vanhemmista vaiheista.
Cabralin retki.
Diogo Diaz löytää Madagaskarin. — Melskeitä Kalikutissa. — Sofala.
— Ioãn da Novan retki.
Vasco da Gaman toinen retki.
Poro Affonso Sofalassa. — Kiloa. — Gaman julma sodankäynti. —
Affonso d’Albuquerque saapuu Intiaan.
Francisco d'Almeida Intian varakuninkaana..
Egyptin sulttaani pyytää paavin välitystä. — Egypti valmistautuu
sotaan. — Almeida ja hänen retkikuntansa. — Almeida Afrikan
itärannalla. — Almeida Malabaar-rannikolla. — Dom Lourengon suuri
voitto. — Maustekauppa uusille teille. — Tristão da Cunha. — Egyptin
laivasto saapuu sotanäyItämölle. — Albuquerque Ormuksessa. — Diun
meritappelu. — Varthema.
Affonso d'Albuquerque.
Kalikutin tappelu. — Goan vallotus. — Malakan vallotus. —
Portugalilaiset tutustuvat Taka-Intiaan. — Goan vaurastuminen. —
Sotatoimet Punaisella merellä. — Ormus vallataan. — Albuquerquen
ero ja kuolema. — Luonnekuva.
Albuquerquen seuraajat.
Vasoo da Gama varakuninkaana. — Nuño da Cunha.
Portugalilaiset Molukeilla ja Kaukaisen Idän vesillä.
Serrão Molukeilla. — Portugal ja Espanja törmäävät yhteen Molukeilla.
-— Uusia löytöjä, 165. — Kulta- ja Hopeasaarel, 166. Portugalilaiset
Kiinassa ja Japanissa, 168. — Portugalin Intian kauppa. — Fernão
Mendez Pinlon ihmeelliset
seikkailut.
Fernão de Magalhães ja ensimäinen matka maan ympäri.
Juan Diaz de Solis. — Fernäo de Magalhães. 177. — Retkikunnan
varustaminen, 179. — Matka Atlantin meren poikki. — Brasilia. — La
Platan suistamo. — Patagonian rannikolla. — Kapina talvisatamassa.
— Patagonit. — »Santiagon» haaksirikko. — Matkaa jatketaan. —
Magalhãesin salmi. — Matka Tyynen meren poikki. — Ladronit. —
Fiippinien löytö. — Mazagan kuninkaan vieraina. — Sebu. —
Magalhãesin kuolema. — Retkikunta Molukeilla. — »Victoria» purjehtii
maan piirin umpeen. — »Trinidadin» loppu.
Riita Molukeista.
Badajozin juntta. — De Loaysan retki. — Saavedran matka.
Espanjalaiset Tyynellä merellä.
Villalobos. — Filippinien anastus. — Etelämaan etsintä. — Mendanan
siirtomaayritys. — Quiroksen matka. — Torres-salmi.
Espanjalaiset vallottajat Keski- ja Etelä-Amerikassa.
Alonso Ojeda Uudessa Andalusiassa. — Veraguan siirtokunnat. — Balboa
näkee Tyynen meren. — Pedrarias Davila. — Balboa Etelämeren
maaherrana. — Nicaraguan vallotus. — Ponce de Leon etsii nuoruuden
lähdettä. — Cuban vallotus. — Yucatan ja Mayat.
Mexicon vallotus.
Fernando Cortes. — Retkikunnan lähtö. — Tabascossa. — Mexicon
rannalla. — Montezuman lähettiläät. — Quetzalcoatl. — Vera Cruz.
— Cempoalla. — Matka ylämaahan. — Taistelut Tlaxcalassa. — Cholulan
verilöyly. — Tenochtitlan. — Cortes Mexicossa. — Cortes voittaa
Narvaezin. — Taistelut Mexicossa. — Montezuman kuolema. — Murheen
yö. — Otumban tappelu. — Tlaxcalassa. — Guatemotzin. —
Tenochtitlanin vallotus. — Uusi Mexico. — Espanjan kruunu ottaa
Mexicon omakseen. — Alvaradon retki Guatemalaan. — Olid Honduraassa.
— Corteksen sotaretki Honduraaseen. — Cortes käy Espanjassa. —
Corteksen meriretket. — Corteksen kuolema.
Mexicon ja Keski-Amerikan intianikultuuri.
Popol-Vuh. — Toltekit. — Aztekkien historia. — Rakennukset. —
Oikeuslaitos. — Sofalaitos. — Uskonto. Kuvakirjolus. — Kasvatus.
— Avioliitto. — Hautaus. — Maanviljelys ja ravinto. — Vaatteet ja
koristeet. — Metallien käyttö. — Taide. — Maya-kultuuri.
Löytöretkiä Pohjois-Amerikan eteläosiin.
Alvares de Pineda löytää Mississipin. — Pamfilo de Narvaezin retki.
— Hernando de Soton retki Mississipin laaksoon. — Coronadon retki
Cibolaan ja Quiviraan.
Perun vallotus.
Francisco Pizarro ja Diego de Almagro. — Birun rannikolla. — Pizarron
ja Almagron toinen retki. — Pizarro Gallon ja Gorgonan saarilla. —
Tumbez. — Pizarron sopimus Espanjan kruunun kanssa. — Kolmas retki.
— San Miguel. — Inkat ja heidän maansa. — Pizarron retki Cajamarcaan.
— Atahualpan vangitseminen. — Perun aarteet. — Hernando Pizarron retki.
— Saaliinjako. — Atahualpan kuolema. — Marssi Cuzcoon. — Cuzco. —
Alvaradon sotaretki. — Lima. — Almagron retki Chileen. — Taistelut
Perussa. — Almagron ja Francisco Pizarron loppu. — Gonzalo Pizarro.
— Chilen vallotus.
Dorado-retket.
Saksalaiset Venezuelassa. — Colombia. — Gonzalo Pizarron retki.
— Orellanan laivamatka Amazonijoella. — Orellanan siirtomaayritys.
— Pedro de Ursua. — La Plata-maat. — Brasilian valtaus. — Espanjan
suhde siirtomaihin.
Pohjoisia väyliä, pohjoisempia purjehtijoita.
John Cabotin matka Pohjois-Amerikkaan.
Sebastian Cabot.
Muita retkiä Pohjois-Amerikkaan.
Veljekset Cortereal. — Newfoundlandin kalastukset. — Giovanni di
Verrazzano. — Esteban Gomez.
Jacques Cartierin retket Canadaan.
Funk-saari. — Labradorin rannikko. — Laurentin lahti. — Toinen
retki. — Laurentin joessa. — Hochelaga. — Talvi Quebekissä. —
Cartierin kolmas retki.
Taistelu merien vapaudesta.
Merirosvouden kultainen aika. — John Hawkins. — Francis Drake. —
Cavendish ja kolmas matka maan ympäri. — Voittamaton armada.
Varhaisimmat siirtokuntayritykset Pohjois-Amerikassa.
Floridan hugenottisiirtokunta. — Martin Frobisher. — Humphrey
Gilbert. — Walter Raleigh.
Koillisväylä.
Pohjanmiesten Jäämeren tuntemus. — Hugh Willoughby ja Richard
Chancellor. — Hollantilaisten retket. — Huippuvuoret löydetään.
— Ensimäinen talvi napamaissa. — Henry Hudson. — Huippuvuorien
tutkiminen.
Luoteisväylä.
John Davis. — Hudson etsii luoteisväylää. — William Baffin. — Jens
Munk. Luke Foxe ja Thomas James.
Jälkikatsaus suurien löytöretkien saavutuksiin.
Maantiede suurien löytöretkien aikakaudella.
Kosmografia. — Latitudin ja longitudin määrääminen.
— Maailmankartan laajeneminen. — Ptolemaiospainokset. — Asteverkko.
— Gerhard Mercator ja Abraham Ortelius. — Pallokartta. —
Maantiedeteokset. — Matkakertomukset. — Fyysillinen maantiede.
Olaus Magnus.
Olaus Magnuksen elämänvaiheet. — Carta marina. — Historia de
gentibus septentrionalibus. — Ruijan meri. — Grönlanti. — Islanti.
— Skandinavia. — Ilmasto. — Kasvisto. — Eläimistö. — Kansa. —
Skriklinnit ja Lappalaiset. — Suomi ja Suomalaiset. — Itäiset maat.
ALKUSANAT.
Suurien löytöretkien esityksen pohjana on S. Rugen: Geschichte des Zeitalters der Entdeckungen ja maantieteen kehitystä käsittelevien lukujen O. Peschelin: Geschichte der Erdkunde. Nämä teokset eivät tosin ole aivan uusia, monessa kohden ne ovat jo vanhentuneetkin, mutta uudempia, yleisesityksiä, jotka voitaisiin edes niiden rinnalle asettaa, ei ole olemassa. Erikoistutkimuksista taas olisi tämmöistä, helppotajuista kirjaa mahdoton kirjottua, niiden luku ja laajuus on niin suunnaton, eikä niitä meidän maamme huonosti varustetuissa kirjastoissa olisikaan. Teokseni täydentämiseksi on minulla ollut käytettävänä seuraavat apulähteet: Siegmund Günther: Geschichte der Erdkunde, Konrad Kritschmer: Geschichte der Geographie, Clements R. Markham: Life of Christopher Columbus, E.H.H. Guillemard: Life of Magellan, Johannes Kleinpaul: Ferdinand Cortez und die Eroberung von Mexico, Johannes März: Francisco Pizarro und die Eroberung von Peru, S.E. Dawson: The Saint Lawrence Basin, Ahlenius: Olaus Magnus och hans framställning af Nordens geografi, A. Wyatt Tilby: The American Colonies, ja, last but not least, The Encyclopaedia Britannica, 11 painos. Websterin, Jules Vernen ja Thomasin teokset, jotka edellisen osan alkusanassa mainittiin, ovat edelleenkin apuaan antaneet. Suuresta englantilaisesta tietosanakirjasta, on muun muassa esitys Mexicon ja. Keski-Amerikan vanhasta intiani-kulttuurista.
Aikomukseni oli saada tähän osaan sisältymään maantieteellisten löytöjen historia aina 19:nnen vuosisadan alkuun saakka, mutta suurien löytöretkien esitystä olisi sitä ennen täytynyt niin paljon supistaa, että kirja olisi käynyt liian kuivakiskoiseksi. Näinkään ei se voi lukijalle antaa kuin heikon käsityksen siitä, erinomaisen värikkäästä ja vaiherikkaasta vuosisadasta, jonka kuluessa kulttuurikansain maantuntemus laajeni enemmän kuin milloinkaan ennen, ja enemmän kuin se sen jälkeen on saattanut tai saattaa laajentua.