I.K. Inha.
SUURIEN LÖYTÖRETKIEN AIKAKAUSI.
AMERIKAN LÖYTÖ.
Espanja Keskiajalla.
Iberian niemimaa, varsinkin sen itä- ja eteläosa, oli Rooman vallan alaisena melkoisesti kehittynyt, sen puoliraakalaiset asukkaat olivat sivistyneet ja osaksi roomalaistuneetkin, hyvin rakennettuja loisteliaita kaupunkeja oli syntynyt ja kauppa Rooman kanssa oli vilkas.
Kansainvaelluksien aikana tämä kukoistava maa, jossa olot olivat osaksi terveemmätkin kuin Italiassa, joutui saman hävityksen alaiseksi kuin Länsi-Rooman muut osat. Vandalit yhdessä Sveevien ja Alanien kanssa samosivat kautta maan hävittäen ja ryöstäen, mutta joutamatta sen oloja muutoin muuttamaan, koska Genserik v. 428 johti heimonsa salmen poikki Airikaan ja sinne jäi. Rooman keisarikunnan ankara sortovalta oli siihen määrään nujertanut muinoin sotaisten Iberien taistelukunnon, etteivät he kyenneet vastustamaan puoliraakalaiskansoja, joiden miesluku ei liene noussut paljoakaan päälle 100,000:n. Monet maan köyhtyneistä asukkaista näyttävät pitäneen raakalaisten sekasortoa siedettävämpänäkin tilana kuin roomalaisten veronkantajain säälimätöntä kiristystä. Roomalaistuneet ylimykset ja rikkaat rakensivat itselleen lujia linnoja, voidakseen pitää puoliaan kierteleviä rosvojoukkoja vastaan, maanasukkaat taas toisin paikoin palasivat entisen heimojärjestyksen kannalle.
Jo ennen Vandalien poistumista saapuivat maahan Visigootit, germanilainen vallottajaheimo sekin. He anastivat maan ja asettuivat siihen asumaan, halliten sitä entiseen roomalaiseen tapaan. Visigoottien miesluku ei ollut suuri; Espanjan ylimystö heistä lisääntyi, mutta varsinaiseen kansaan he eivät suuresti vaikuttaneet. Perintöriidoissa, kapinoissa ja rettelöissä Espanja sitten eli kolmisen vuosisataa, heikontuen lopulta siihen määrään, että se oli helppo saalis vaikka mille vallottajalle.
Vielä enemmän uusia aineksia sai tuleva Espanjan kansa.
V. 711 purjehti Tarik Gibraltarin salmen poikki. Sen sijaan että kristitty Espanja olisi miehissä noussut häntä vastaan, sai hän siellä liittolaisia. Visigoottilainen Roderik kuningas voitettiin, sillä osa hänen sotajoukostaan meni tappelussa muhamedilaisten puolelle. Muutamassa vuodessa vallottivat Arabit koko Espanjan, sillä Tarik ei suinkaan suostunut enää pois lähtemään, niinkuin olivat toivoneet ne kristityt ruhtinaat, jotka olivat hänen apuaan pyytäneet.
Koko Iberian niemimaa joutui siten moneksi vuosisadaksi muhamedilaisten vallottajien vallan alle. Alussa se kuului suureen arabialaiseen kalifikuntaan, mutta sitten niemimaan maurilaiset ruhtinaat erosivat ja perustivat useita melkein itsenäisiä ruhtinaskuntia, jotka tunnustivat Cordovan emirin ylivallan. Maaorjuudessa elävälle osalle kansasta arabialaiset vallottajat olivat tervetulleita, sillä sen tila aluksi parani tavattomasti, ja helposti mukautuivat korkeammatkin säädyt uusiin oloihin, sillä Arabit kohtelivat maata leppeästi, eivätkä harjottaneet mainittavaa uskonvainoa.