Kulkien sitten jalan koko matkan aina Niilin niskan toiselle puolelle saakka, hän saattoi varmasti vakuuttaa, että Ripon-putous oli Niilin ainoa laskuväylä ja että Speke oli erehtynyt, piirtäessään niitä useita. Myöhemmin on näitä seikkoja vielä perusteellisemmin tutkittu ja huomattu putouksen saaneen alkunsa tulivuoren purkauksien kautta, jotka sille kohdalle rakensivat basalttipadon Niilin laakson poikki. Tämä pato paisutti valtavan Njansan, jonka pohjasta entiset vuorenkukkulat nyt kohoavat saarina. Siitä saa selityksensä, miksi Viktoria Njansa on matala. Tanganjika ja Njassa sitä vastoin ovat syntyneet suurenmoisten maanvajoamisten kautta ja ovat sen vuoksi melkein saarettomat ja suunnattoman syvät.
Mtesan leiri oli Ripon-putouksen toisella puolella. Ugandan hallitsija tervehti Sfanleyta jälleen mitä sydämellisimmin, mutta kun tämä häneltä pyysi saattojoukkoa Albert Njansalle, jonka Stanley niinikään oli päättänyt tutkia, pyysi Mtesa häntä odottamaan, kunnes sota oli päättynyt.
Mtesa sodassa.
Mtesa oli koonnut suunnattoman sotajoukon, jossa oli edustettuna kansoja, pukuja ja aseistuksia kuin Xerxeen äärettömässä armeijassa. Sen miesluku oli 150.000, jota paitsi mukana oli 100.000 naista ja lasta. Uvumat, joiden luku oli paljon pienempi, eivät uskaltaneet maalla kohdata Mtesan sotavoimia, heidän päämääränsä oli vain kaikin tavoin estää häntä pääsemästä salmien poikki suureen saareensa. Sitä varten he olivat miehittäneet Uvuman ja mannermaan välisen pienen korkean Ingira saaren, jota oli mahdoton ilman laivastoa valloittaa. Ugandalla tosin oli suuri laivasto, mutta siitä huolimatta ugandalaiset itsekin myönsivät, että vavumat, vanhastaan kuulut merirosvot, olivat heitä etevämmät vesillä.
Elokuun 27:ntenä Mtesan armeija lähti leiristään muutaman päivämatkan kauemmaksi, Ingira saaren vastapäätä olevalle Nakaranga niemelle, jolle tuota pikaa kohosi 30.000 ruohomajaa. Mtesan suojista rakennettiin niemen päähän 30 metriä leveä tie, ja sen varteen varustettiin majat Stanleylle ja hänen miehilleen. Mtesan aikomus oli valloittaa Ingira, päästäkseen siitä suureen saareen kukistamaan kapinan juurtajaksain.
Ensimmäinen yhteentörmäys oli taistelu laivastojen välillä. Mtesa lähetti 325 kanoottia suljetussa rivissä Ingiraa vastaan, uvumat tulivat 100 kanootilla näitä vastaan, avasivat ylivoiman edessä rivinsä, oikeaan ja vasempaan väistyen, ja tekivät sitten, ugandalaisten jo luultua voittaneensa, äkkihyökkäyksen kummaltakin sivulta, saattaen Ugandan laivaston aivan epäjärjestykseen. Mtesa tämän huomatessaan kohotti kiukkuisena sotahuutonsa, koko suunnaton leiri, joka oli kokoontunut rannalle taistelua katsomaan, yhtyi siihen, ja tämä kiihotti ugandalaisia paremmin puoliaan pitämään. Uvumalaiset neljätoista venettä anastettuaan perääntyivät väljemmille vesille, jonne ugandalaiset eivät uskaltaneet seurata heitä.
Mtesa kysyi nyt Stanleyn mielipidettä sodan mahdollisuuksista, lausuen itse epäilyksiään siitä, tokko hänen väkensä, joka suureksi osaksi oli sisämaasta, eikä osannut uida, kykenisi voittamaan vesillä tottuneet uvumalaiset. Stanley kehotti häntä rakentamaan sillan salmen poikki. Mtesa suostui siihen paikalla, mutta hänen ministerinsä eivät olleet yhtä taipuvaisia muukalaiselta neuvoja vastaanottamaan eikä siltaa rakennettu kuin 130 metriä; sitten työ takeltui. Niinkin siitä oli apua, Mtesan pikku tykit kun voitiin sille asettaa. Vastoin Stanleyn neuvoa Mtesa sitten lähetti airuita Ingiraan, kehoittaen saarelaisia antautumaan. Airuet paikalla murhattiin.
Sotatoimien lomassa Mtesa halukkaasti keskusteli kaikista mahdollisista asioista, luonnon ilmiöistä, taivaan ja maan ihmeistä, kivennäisistä, metalleista ja niiden käytännöstä sekä uskonnosta, johon Stanley kaikin tavoin tahtoi saada yksivaltiaan mielen kiintymään. Mtesa oli jo hänen kauttaan pyytänyt saada maahansa lähetyssaarnaajia ja Stanley oli eversti Linantin kanssa lähettänyt Englantiin tähän suuntaan käyvän pyynnön. Eversti Linant tosin murhattiin Bari-maassa, mutta kun hänen ruumiinsa löydettiin, niin löytyi saappaasta Stanleyn kirje, joka sitten voitiin perille toimittaa. Siitä olikin paikalla seurauksena lähetyssaarnaajain toimittaminen Ugandaan.
Stanley raamatunkääntäjänä.
Kun Stanley tuli maininneeksi Mtesalle enkeleistä, tahtoi tämä kuulla enemmän niistä. Stanley käänsi hänelle silloin raamatusta, mitä Hesekiel ja Johannes sanovat enkeleistä. Kun Mtesa halusi saada raamatun omalle kielelleen, niin toi Stanley hänen luokseen Sansibarissa toimivan lähetyskoulun oppilaan, joka oli hänen mukanaan, ja yhdessä ryhdyttiin tähän työhön ja saatiin merenrannikon murteelle käännetyksi lyhennetty laitos protestanttisesta raamatusta.