Andersson (ottaa kynän pöydältä). Hyvin mielelläni…
Teodor. Istukaa alas ja kirjoittakaa…
Andersson (istuu sohvalle kirjoittamaan. Erikseen). Minusta alkaa jo tuntua, että hänellä on päässä vähän vikaa .. En uskalla vastustaa häntä. (Ääneen.) Mitä minä kirjoitan?
Teodor. Kirjoittakaa: "Minä Apsalon Pietari Andersson"… Onko se kirjoitettu?
Andersson. On kirjoitettu? (Erikseen.) Mitä tästä mahtanee tulla?
Teodor. Jatkakaa sitten: "annan täten tyttäreni Amandan aviopuolisoksi herra Teodor von Flabbenille, kuitenkin sillä ehdolla, ettei kysymyksessä olevalla Amandalla ole mitään tätä naimiskauppaa vastaan." Te näette, että muistan sopimuksemme. (Menee pöydän luo ja ottaa paperin.) Kiitos, appiseni.
Andersson. Ooh, niin pitkälle emme vielä ole joutuneet! Minun tyttäreni ei ole milloinkaan suostuva.
Teodor. Sen saamme nähdä! (Ampuu pistoolilla ilmaan.)
Andersson. Mitä Te teette?
Teodor. Olkaa huoleti, appiseni… minä huomasin kyllä, että Te unohditte panna kuulaa pistooliin…