— Mitä, — voihan sitä.
— Ketä siellä pidetään parhaimpana lääkärinä?
— Parhaimpanako? Olihan siellä tohtori Kolrabus… Ellei häntä ole kenties siirretty muualle. Muuten, suoraan sanoen, ei ole niin tarpeellista noutaa.
— Miks'ei?
— Teidän ystäväänne ei kuvernementinlääkärikään auta.
— Onkohan hän niin huono?
— On.
— Mikä hänessä oikeastaan on?
— Haava… Keuhkot ovat vikaantuneet… lisäksi vielä vilustunut, on kuumeessa… niin, ja muutakin. Eikä ole varoja: ilman varoja, tiedätte itse, ei mikään auta.
Vaikenimme molemmat.