Kuva 58.
Kun sauva oikealta kädeltä on jalalle laskettava, niin aluksi vasen käsivarsi koukistetaan rinnan eteen sillä tavoin, että se rintaanpäin käännetyllä kämmenellään voipi olan kohdalta sauvasta ottaa kiinni. Toisessa tempussa oikea käsi nopeasti ottaa vasemman ylipuolelta sauvasta kiinni ja tempaa samassa sauvan jalalle, jolloin myös vasen käsi äkisti laskeutuu perusasentoonsa. Kom. sanat: Sauva jalalle — vie! Jalalta sauva viedään oikealle kädelle seuraavalla tavalla: Oikea käsi heittää ylös sauvan, josta vasen käsi, kämmen rintaanpäin käännettynä, tarttuu kiinni, ja samassa oikea käsi siirtää otteensa sauvan alipäähän. Seuraavassa tempussa vasen käsi menee perusasentoonsa. Kom. sanat: Sauva oikealle kädelle — vie!
Sauvan nostaminen ja vieminen eri asentoihin ovat yksinkertaisia liikkeitä. Jos sauva käsivarsia koukistamalla kohotetaan olkapäitä kohti, niin sanotaan sen olevan nostettuna rinnalle ([kuv. 59]). Tätä ja muita liikkeitä tehtäessä ruumiin ryhtiä ei saa millään tavoin huonontaa. Sauva nostetaan eteenpäin, jolloin käsivarret tulevat vaakasuoraan tasoon ([kuv. 60]), ja ylöspäin; käsivarret pidetään silloin pystysuorasti. Sauvan ollen näissä asennoissa ovat ranneniveleet täydesti ojennettavat. Jos sauva ylöspäin olevasta asemastaan lasketaan sivullepäin, esim. vasempaan, kunnes vasen käsivarsi tulee vaakasuoraan tasoon ja oikea pystyyn, niin sauvan sanotaan olevan vietynä ylhäältä vasempaan ([kuv. 61]). Ellei sauva ole tarpeeksi pitkä, saapi oikeaa käsivartta hieman koukistaa, vaan vasenta (ulospäin ojennettua) ei ensinkään. Jos vasen käsi viimemainitusta asemastaan viedään etuviistoon tahi ulkoviistoon, niin sauvan sanotaan olevan vietynä ylhäältä vasemmalla etuviistoon ja ylhäältä vasemmalla ulkoviistoon. Vastaavat asennot oikeallepäin ovat ylhäältä oikeaan, ylhäältä oikealla etuviistoon ja ylh. oikealla ulkoviistoon.
Kuva 59.
Kuva 60.
Kuva 61.