Kuva 77.
Hyppäystä tangon yli voi harjoitella monella eri tavalla. Yksinkertaisinta lajia sanotaan aitahyppäykseksi. Hypätessä toinen jalka astuu rekille lähelle kättä, jonka jälkeen laskuhyppäys suoritetaan. Jos molemmat sääret yht’aikaa heitetään sivultapäin tangon ylitse, niin hyppäystä sanotaan sivuhyppäykseksi. Kädet myötäotteella. Opettaja pitäköön hyppääjän vasemmasta käsivarresta kiinni, kun hyppäys tehdään oikeaan, ja päinvastoin.
Kyykkyhyppäyksessä viedään molemmat jalat yht’aikaa kätten välistä rekin yli. Kädet lasketaan irti silloin, kun jalat ovat päässeet rekin toiselle puolelle. Jos hypätessä toinen jalka viedään kätten välistä, mutta toinen sääri ojennettuna samansivuisen käden ulkopuolelta, niin harjoitusta sanotaan sudenloikkaukseksi. Haarahyppäys tehdään siten, että molemmat sääret, täydesti ojennettuina, heitetään tangon yli ulkopuolelta käsiä. Kaksi vastaanottajaa tarvitaan.
Harjoituksia korkealla rekillä.
Suorariipunta on tavallisin alkuasento korkealla rekillä tehtäviä harjoituksia varten. Pää pidetään pystyssä, sääret suorina ja suljettuina. Tässä riippuasennossa harjoitellaan helpompia liikkeitä kuten otteenvaihtoa, käsinkulkua sivullepäin, säärtenhajoitusta, jalan- ja polvennostoa sekä polvenkoukistusta ja ojennusta vaihdellen. Tämä viimemainittu harjoitus tehdään siten, että toinen sääri perinpohjaisesti koukistetaan samassa kuin toinen sääri voimakkaasti ojennetaan taaksepäin; sitten vaihto useampia kertoja perätysten. Polvia saattaa nostaa eteenpäin joko vuorotellen taikka molemmat yht’aikaa. Harjaantuneemmat voimistelijat nostavat polvensa käsivarsien väliin, niin että jalkarinnat tulevat tangolle. Tästä saattaa pistää jalat kätten välistä tangon toiselle puolelle ja laskea ne alaspäin. Liikettä sanotaan silloin neulansilmäksi. Kädet lasketaan irti, kun jalat tulevat alaspäin.
Kättenkohonta („käsivoima“). Kun suorariipunnasta käsivarsia koukistamalla mennään koukkuriipuntaan, niin liikettä sanotaan kättenkohonnaksi (»vedetään käsivoimia»). Vasta-alkavat tyytykööt, jos tätä liikettä tehtäessä saavat leukansa tangon yläpuolelle; harjaantuneet voimistelijat kohottavat ruumiinsa vielä paljon korkeammalle. Alussa kohonta tehdään vastaotteella, myöhemmin myötäotteella.
Jos toinen sääri nostetaan tangolle sillä tavalla, että ruumis joko poikittain tahi pitkittäin riippuu tangon alla molemmista käsivarsista ja toisesta polvitaipeesta, niin asentoa sanotaan polvimakuuriipunnaksi. Tästä asennosta voipi heiluttamalla ja jännittämällä ([kuv. 78]) päästä [kuvassa 77 (sivulla 59)] osoitettuun asentoon, ja sellaista liikettä sanotaan polvikiekkaukseksi suoranojaan. Suoranojasta voipi sitten harjoittaa ennen ([sivulla 59]) selitettyjä pyörähdysliikkeitä. Jos rekille nostettu sääri viedään takaisin toisen viereen ja myötäote muutetaan vastaotteeksi, niin rekiltä voi syöksyä eteenpäin alas (pää edellä). Alussa opettajan apu tarpeellinen. Harjaantuneemmat saattavat syöksyliikettä tehtäessä pitää toisen säären rekillä tahi kohottaa molemmat jalkarinnat tangolle.
