Punnerrusottelu („Virran taistelu“). Kaksi lukumääräänsä ja voimiinsa nähden samanlaista osastoa asettuu punnerruspuun tahi jonkun pitkän penkin kumpaankin päähän. Mies kummastakin osastosta astuu penkille ja lähestyy vihollistaan. Vastustajat lyövät toisiaan kämmenellä hartijoihin tahi käsivarsiin ja koettavat sillä tavoin saada toinen toisensa alas heitetyksi. Sormet ovat pidettävät suljettuina ja täydesti ojennettuina. Sillä tavalla vältetään kiinni ottamista ja siis myöskin vaatteitten repimistä. Se, joka toisen voittaa, jääpi penkille seisomaan uutta vastustajaa odottamaan, ja se osasto voiton saa, joka onnistuu heittämään »jokeen» vastapuolueen kaikki miehet.
Rivivänkä. Kaksi samanarvoista rintamariviä asetetaan toinen toistansa vastaan. Ensin samassa rivissä olevat miehet tarttuvat lujasti toistensa käsistä kiinni ja sitten rivit levollisesti ja hitaasti astuvat eteenpäin jotakuta maalia kohti vieden vastustajat mukaansa.
Tätä otteluleikkiä voipi sitenkin suorittaa, että rivit astuvat taaksepäin. Leikki on silmänräpäyksessä lopetettava, jos opettaja huutaa »seis».
Torneeraus. Kaksi poikaa asettuu vahvojen kumppanien hartijoille istumaan, jonka jälkeen ratsastajat lähestyvät toisiaan, tarttuvat toisiinsa kiinni ja koettavat heittää toinen toisensa maahan.
Mies se, joka paikkansa pitää. On ensin piirrettävä suuri ympyrä, ja sen sisäpuolelle kokoontuvat sitten kaikki, sekä ystävät että viholliset. Taistelijat koettavat jokaisella luvallisella tavalla saada toisiaan kehän ulkopuolelle. Ensin viholliset, sitten ystävätkin! Se osasto voittaa, johon viimeinen piiriin jäävä mies kuuluu.
Loikkauskilpailu. Tässä leikissä koetetaan jostakin maalista päästä toiseen niin pienellä askelmäärällä kuin mahdollista. Joka askel on siis otettava hyppäyksen muotoisesti. Kilpailun ratkaisua varten valitaan kummastakin osastosta loppukilpailuun se, joka on parhaimmaksi huomattu. Myöskin kilpailevien joukkojen huonoimmat miehet voivat loppukilpailun ratkaista, mutta siinä tapauksessa ne ovat vastapuolueen valittavat.
Siamesiset kaksoiset. Kaksi miestä kummastakin osastosta asetetaan jonkun maalin kohdalle vierekkäin parina seisomaan; sitten ne laskevat toisen kätensä kumppanin hartijoille ja nostavat taaksepäin sen jalan, joka on kumppanin säären vieressä. Köydellä, josta vapailla käsillä kiinni pidetään ja joka kulkee olkapäitten yli, pidetään nostetut jalat ylhäällä. Nyt on kilpaa hypättävä toista maalia kohti, ja se pari, joka ensiksi perille pääsee, on osastolleen hankkinut »pisteen».
Junaleikki. Oppilaat asetetaan joko peräkkäisriviin tahi toinen toisensa taakse ympyränmuotoiseksi kehäksi. Kukin laskee esim. oikean kätensä edessä olevan hartijalle. Annetun käskyn jälkeen jokainen nostaa vasemman jalkansa taaksepäin ja samassa hän ottaa edessä olevan miehen jalasta kiinni, jonka jälkeen juna lähtee liikkeelle.
Ken satulaan pääsee? Kaksi kilpailijaa asettuu eri puolelle plinttiä (jos »hevonen» löytyy, sitä paremmin), ja yht’aikaa kumpikin koettaa päästä ratsasistuntaan telineelle sen keskikohdalle. Samassa kun kukin itse pyrkii istumaan, täytyy hänen voimiensa takaa estää toista telineelle pääsemästä.