"Kyllä ostatte, mutta te maksatte niistä tuiki vähän tahi ei mitään. Me annamme niitä teille melkein lahjaksi, jotta oppisitte meidän kieltämme: sillä silloin on teillekin ovi avoinna viisauden temppeliin, ja saatte mennä siihen sisälle, niin monilukuisina kuin tahdotte."
"Niin, te olette rikkaat", sanoi Laagje katkerasti. "Te asutte valoisissa saleissa, teillä on yltäkyllin kirjoja ja tietoa, te voitte lukea ja oppia, mitä vaan tahdotte, mutta siitä syystä ette myös tiedä, kuinka suuriarvoinen kirja eli ainoa lehtikin on meille, jotka elämme pimeydessä ja ikävöitsemme valoa, jotka vaellamme erämaassa ja etsimme lähdettä."
"Senpä vuoksi teidän pitäisi oppia norjankieltä, joten koko maassa olisi yksi kieli ja yksi kansa."
"Niin, niin, me opimme norjankieltä, me koetamme oppia norjankieltä, niin paljon kuin mahdollista, mutta anna meille ensin yksi pisara Jumalan autuaaksi tekevästä sanasta meidän omalla äidinkielellämme! Anna meille vaan tämä pieni kirja, joka on tullut meille niin rakkaaksi, jotta voisimme kodissamme aikaiseen kylvää Jumalan sanan hyvää siementä lapsiemme turmeltumattomiin sydämiin, ennenkuin perkele ja mailma tulee ja kylvää sinne ohdakkeita. Nyt he eivät ymmärrä mitään siitä, jota lukevat, ja sana ei kanna yhtään hedelmää."
"Tulkeitseehan opettaja heille."
"Niinpä kyllä, hän tulkitsee heille, ja minä olen häntä kuunnellut, mutta miks'eivät ensin saa lukea Jumalan sanaa lapinkielellä, ja opettaja saisi sitten kääntää heille saman asian norjankielelle? Minkätähden kiellätte ja estätte heiltä ikuista totuuden sanaa saadaksenne heitä sen kautta oppimaan teidän kieltänne? Miksi käytätte pakkoa? Tahi onko autuus kätketty yksinomaan daro-kieleen? Etkö sinä ole Jumalan sanan palvelija etkä kenenkään muun?"
"Olen, kaikessa heikkoudessani."
"Miksi siis et anna lapsille Jumalan sanaa suorastaan? Miksi annat heille kiven kun he anovat leipää? Miksi teet pitkän ja vaivaloisen mutkan, kun sinulla on lyhyt ja avonainen tie edessäsi?"
"Et sinä ettekä te muut nyt voi käsittää, että kaikki tämä on teidän omaksi eduksenne tulevaisuudessa. Mutta niin on nyt asian laita, ja sitä paitsi on minulla siihen käsky, ja siitä ei nyt pääse mihinkään. Te ette saa enemmän lappalaisia kirjoja ja teidän tulee oppia norjankieltä."
"Ja kuolla kuin pakanat!"