Sitten tulee joukkoon pitkä, roteva, mustapukuinen ja parrakas Suomalainen, tarjoten hohtavaa hopealusikkaa Lailalle. Pitkäveteisellä, äännekkäällä äidinkielellään puhuttelee hän Lailaa: "Tyttö kulta, kultanuppuseni, minä rakastan sinua kuollakseni! Tule kanssani Suomeen, tuhatjärvien maahan!"
Mutta Laila ei tahdo mennä Suomeen eikä huolia lahjasta, ei myöskään tahdo puhella hänen kanssaan eikä neuvoa häntä vanhempiensa puheille. Hän juttelee sen sijaan iloisesti Mellet'in ja Utsjokelaisen kanssa.
Eräässä markkinapuodissa seisoi muudan nuori mies täydellisissä Lappalaisen tamineissa, turkissa, kurpposissa ja lakissa. Hän oli jotenkin pitkä, harteva ja kaunis mies mustalla huuliparralla. Hän oli tullut tänne tuoden suurella porojoukolla tavaroita Altenista, johon hänen isänsä muutamia vuosia sitten oli asettunut asumaan. Perhekunta, nimeltä Lind, oli alkuaan kotoisin Bergenistä. Tämän nuoren miehen isä oli sen Lindin velipuoli, joka noin 19 vuotta takaperin oli tullut Karasjoelle, vaan joka kuoli siellä vaimoneen ja, niinkuin ihmiset arvelivat, lapsineenkin siihen ruttoon, joka silloin raivosi. Tämä nuori mies, nimeltä Antero Lind, oli siis Lailan serkkupuoli. Hänen sisarensa, nuori 19 vuotias tyttö, oli myös seurannut veljeään markkinoille katsomaan tunturi-Lappalaisten elämää. Hänkin siis oli Lailan serkku ja melkein saman ikäinen.
Laagje sai luonnollisesti pian kuulla, että yksi "porvareista" oli nimeltä Lind. Hän vähän säpsähti, kun nyt taas monen vuoden kuluttua kuuli tätä nimeä mainittavan. Vanhat muistelmat lapsesta johtuivat hänen mieleensä. "Kenties on tämä mies Lailan sukulaisia," ajatteli hän, "sillä Lailankin isän nimi oli Lind. Mutta ei se tee mitään," ajatteli hän taas. "Ei kukaan täällä tiedä aavistaakaan, mitä 19 vuotta takaperin tapahtui, paitsi vaimoni ja Jaampa, ja Jaampa ei hiisku sanaakaan. Hän sitä paitsi ei muista, että Lailan sukunimi on Lind. Voin siis huoletta puhutella kauppiasta." Hän puhui asiasta vaimolleen ja molemmat menivät nyt Lindin puotiin ja katselivat hänen tavaroitaan.
"Onko sinun nimesi Lind? kysyi Laagje.
"On, nimeni on Antero Lind," vastasi tämä.
"Onko sinulla suuri suku?" tiedusti Laagje taas.
"Ei ole, minulla on vaan vanha isä, joka asuu Altenissa, ja sisar, joka on täällä minun kanssani.
"Oliko isälläsi paljon sukulaisia, monta veljeä?"
"Hänellä oli vaan yksi veli, eli oikeimmiten velipuoli, joka kuoli jo monta vuotta sitten."