Kuulkaa kannelkaikua, laulumme siivin jo soutaa!
Vallasta talven ja yön kansako noussut jo on?
Nuoruus, mieheys, vanhuus — kaikki ne kaartuvat leiriin:
Leiri se on isänmaa, kaikk' ovat vartiat sen.
Kuin kevät-aamuin, riennämme toivoa palppavin rinnoin
Työhön ja taistelemaan puolesta kallihin maan.
Keväällä.
PIENTEN SANKARI.
Herodes laittoi tappamaan
Pois pienet Betlehemin maalta,
Niin tahtoi tappaa ruhtinaan,
Joll' on nyt pienten suurivalta.
Maailman suuret mahdillaan
Nyt pieniä taas kauhistavat
Ja luullaan: pienten ruhtinaan
He maailmasta teurastavat.
Vaan pienten sankar löytää maan,
Sen, joss' on hälle turvalehto:
Hän sieltä kypsyy aikanaan,
Miss' säilyy valistuksen kehto.
Ja vainot, surman-iskut ne
Vaan Mooseksia kasvattavat
Ja kansaa messiakselle
Herodes raukat valmistavat.
Pääpapit, Pontiukset, oi,
He rauhan herraa ristiin lyövät!
Mut haudastaan hän nousta voi,
Vaan madot sortajoita syövät.
Uus sankar, kirkas hengessään,
Vie kansat oikeuden teille,
Niin vainonmieskin mielellään
Taas veljen kättä tarjoo meille.
Lugano 7/5