LEHTITYTTÖ.
"Työmieslehti — viispenniä — ostakaa!"
Viiman vinkuen, purren pakkasen,
Katupielessä huutaa tyttönen:
"Työmieslehti ostakaa!"
Kansa virtaa vaan, harva ostaakaan.
Eikä vaikeroi tyttö kodistaan,
Ei hän hiisku äidistään,
Kuinka jäi se kärsimään
Viiden lapsi raukan luo —
Huvittaisko keitään tuo!
"Työmieslehti — viispenniä — ostakaa!"
Tyttöriepunen seisten huutaa sen,
Silmät himmeät kansaan kääntäen:
"Työmieslehti ostakaa!"
Joku rientäen viskaa viitosen,
Joukko kulkee pois, tuskin huomaten.
Tyttö, hän ei taatostaan
Kerro, kuinka maailmaan,
Lakon tehden, läksi se,
Jätti tyhjän perheelle.
"Työmieslehti — viispenniä — ostakaa!"
Tyttö kalvas sen huutaa väristen,
Koti, läksytkin johtuu mielehen.
"Työmieslehti ostakaa!"
Kautt' yön synkeän kotiin kiitää hän.
"Ehkä vaaratta sinne ennätän."
Saapuu — kylmä, kostea
Huone. Pienin sairaana.
Missä äiti? — Pyykillä. —
Joukko alkaa itkeä.
"Työmieslehti — viispenniä — ostakaa!"
Tuota huutoa kuulen ulkoa
Enkä rauhaa saa pienten itkulta. —
"Työmieslehti ostakaa!"
4/4