8/1
PERHOSEN SATU.
Pieni perho, lippiäinen
Kaiken talvea nukkui,
Maailmast' ei välittännä,
Se jos kesti tai hukkui.
Toki kevät perhosenkin
Nosti, nukkuvan pienen,
Riemun tunnossa se virkkoi:
Missä kummassa lienen!
Päivä ikkunasta paistoi,
Ulos perhonen tahtoi.
Vasten ruutua se lensi —
Minkä sille se mahtoi?
Seinät vahvat vartioivat,
Niit' ei särkeä voinut;
Yöt ja päivät kaipausta
Perho parka on soinut.
Kerran iltasella lamppu
Tuvan pöydälle tuotiin,
Vapautta ylisteltiin,
Valonmaljoja juotiin.
Perho innostuikin siitä,
Ja sen hurmaus voitti!
Valon lampussa hän löysi,
Siihen rynnätä koitti.
Perho lampun luona liiti,
Sepä vast' oli mieleen!
Mutta kiihkossa hän kiiti
Aivan liekkien kieleen.
Raukan siivet korventuivat,
Paloi pienosen rinta.
Kallis onkin maailmassa
Valon voittojen hinta.