EVÄSTYS.
Jukka herra ja impi Aini,
Joko loppui nyt leikkipaini?
Tuliko vakava hetki,
Alkoi yhteinen retki?
Sydän sydäntä luokseen sulkee,
Retki kukkien läpi kulkee,
Tie vie miehelään saakka,
Kuorma on onnentaakka.
Särkemättä sit' onneanne
Hoitakaatte nyt toisianne,
Koti sammoksi luokaa,
Isänmaalle se suokaa!
Laajetkoon kotikummun tuomi,
Ett' ois kotinne koko Suomi!
Sille on onnikin vakaa,
Joka sen maallensa jakaa.
1/8
ERI AIKOJA.
SILLOIN.
Oli laulumme nuorta silloin,
Kuin huhtikuussa leivojen;
Kevät oli toukokuuta,
Oras maasta puski pursuten.
Sydän oli herkkä, hellä,
Sen tunne läikkyi lämpöinen.
Kyti Suomessa päiväntulta,
Se kukki, tuoksui liekissään;
Elämätä tuhatpäistä,
Se pyrki julki päilymään.
Maa, taivas — toisillensa
Ne löivät rauhankämmentään.