Kun kohtaat milloin murhetta,
Se kestä uljahana.
Siit' ylene taas puhtoisna,
Kuin valkojoutsen aallosta,
Iloisna, kirkkaampana.

VUOSI 1891.

On vaipunut vanha vuosi.
Ja yöhön se haudattiin.
Ja katkerat muistovirret
Sen haudalla laulettiin.

Se vuotten parvesta painui
Kuin rosvokin joukostaan,
Jok' ahneuskiihkossa ryntää
Työkansahan rauhaisaan.

Viel' uhkaushuudot soivat
Ja kansa on vauhkona —
Uusvuosi, oi tervetullut,
Jo Suomea rauhoita!

Uus aika, oi tervetullut,
Jo viihdytä voimakkaat,
Ett' onnentoukoa tehdä
Voi pienet kansat ja maat.

Mut voima jos raa'ast' uhkaa
Lait polkea pohjiltaan,
Uusvuosi ain' uskollisna
Käy oikeutta puoltamaan!

Vie Suomen kansa kuin ennen
Ohi nielujen, kuilujen,
Vie vierellä kansakuntain,
Läpi turmion tuiskuisen!

Uusvuosi, säilytä miehet,
Ain' alttihit uhraamaan:
Oman voiton, onnen ja hengen,
Kun vaarassa on etu maan.