KOUKI.
Kuulitko, kopea kukko!
KIRRI (paiskaa Koukia poskelle).
Tuossa tillikka sinulle,
Jotta et nousisi nokalle!
KOUKI (tarttuen Kirrin kurkkuun).
Kurja mies — sinut lopetan!
Pojat, karhunkeihäs tänne!
Joukko metsämiehiä kokoontuu yhteen rytyyn.
PELLERVO (menee häätäen väliin).
Heretkätte, kun sanonkin,
Heretkätte joutavasta!
NUORI JOUKO (syöksähtäen äkkiä vasemmalta).
Väistykätte, Väinöläiset,
Kirriä kurittamasta!
Rehennellen:
Tässä on tulinen miekka,
Jolla puollan poikiani,
Isketän joka ikistä,
Joka päälle pakkaupi
Halki pään, läpi sydämmen,
Että maksa maalle käypi.
On tässä urosten verta,
Kymmenenkin miehen verta!
KOUKI (kiihkossa).
Varjele, vakainen luoja,
Ettemme kurista kourin
Tuota tuhman röyhkeätä! —
PELLERVO.
Tuolta on tulossa Väinö! —
KIRRI (vetäen Joukoa syrjään).
Kuule, veikko, kun sanelen! —
Tuolta Väinö väänteleikse,
Käypi siskosi sivulla. —
Laululla hänet lumosi,
Hänet ja hyvän emosi,
Häpeäksi heimollesi.
Nyt varusta voittosille —
Lauluin taikka miekoin — muista!
Jouko ja Kirri jatkavat syrjässä keskustelua. Väinö,
Taina ja Aino tulevat oikealta, Aino edellä. Väinö
kääntyy keskustelemaan Koukin ja Pellervon kanssa.