VÄINÖ.
Terve, terve, nuori Jouko!
Sima ja iloinen seura
Tääll' on vierasten varalla.
NUORI JOUKO (kuin edellä).
En simoja, en iloja
Tullut täältä etsimään.
Vaadin Väinön suurisuisen
Laulusille, voittosille.
Kautta nuoleni sulitun,
Kautta miekan mieluisimman
Vannon Väinön laulavani
Suin sytehen, päin savehen,
Parrasta Puhurin suohon!
Levottomuutta. Väinöläiset tarttuvat aseihin;
Jouko ja Kirrikin tempaavat miekkansa.
VÄINÖ (tyyneesti).
Pankatte levolle miekka!
Käyttää rosvokin asetta,
Mieltä vaan on urhon päässä —
Lauluin nyt sotia käymme.
TOINEN NÄYTÖS.
ENSI KUVAUS.
Joukolan suuri savupirtti. Perällä ovi. Oikealla avotakka, vasemmalla pitkä pöytä sekä kasinkivet, joilla SINIKKA jauhaa. NUORI JOUKO ja KIRRI varustelevat aseitaan. TAINA kehrää värttinällä, AINO pesee astioita.
KIRRI.
Jos jotakin unohtaisit,
Voisin syrjästä sysätä
Suuhusi sukevan mutkan,
Johon Väinö vierähtäisi
Kuin ovela Hiiden hirvi.
NUORI JOUKO.
Tulla voit todistajaksi,
Vaan et neuvonantajaksi:
On älyä itselläni
Vaikka Väinönkin varalta.
KIRRI.
Sanoin vaan sitä sanaksi;
"Jos" sanoin ja jos on jos.