TAINA.
Tyynny, tyttiseni!
Jo olet tupelle tullut.
Pian päilyt tähkäpäänä.
Aavistan isosukuista
Ainolleni.
AINO.
Voi kuin haastat,
Äiti!
TAINA.
Kuin katolla pääsky,
Lauleskelen lapselleni,
Jonk' on lentovalmis siipi.
AINO.
Näetkö tuolla —!
TAINA.
Kirrin äiti!
MELLA (tulla tuoksuttaa oikealta).
Terve, Taina! Terve, Aino!
TAINA.
Terve tervehyttäjälle!
MELLA (Ainoa tarkastellen).
Siinäpä sileä lintu.
Vasta on pesästä päässyt,
Mut jo kuulu kullan solki.
Kertomus kylässä käypi
Kevätjuhlasta jalosta,
Kuinka istui Aino neiti
Polvella suvannon sulhon! —
Suurelliset suurten luona,
Lapsi vanhan vaalijaksi!
Hah, ha ha! — poloinen Kirri!
Olisit sukua suurta!
Joukolata autellessa
Heimosi sodissa sortui. —
Aino ei sinusta huoli.
Taina möikin tyttärensä —
Hyvästi, hyväsukuiset!
Poistuu vasemmalle.
TAINA.
Rutjan koskehen, rutale,
Kiroinesi, kiukkuinesi!