SINIKKA (erikseen).
Nyt julistan heille koston,
Panen valhetta välille.
NUORI JOUKO.
Se katala on Sinikka.
SINIKKA (miehille).
Rientäkääkin tunturille!
Metsän ja petojen mahti
Joukolassa on kumottu.
Nuorison lumosi Väinö
Lauluillansa. Kiitos sille!
Nyt ne kulkevat saloilla,
Väinö Ainonsa keralla,
Kansa saattona jälissä.
NUORI JOUKO.
Valhettelet, orja!
SINIKKA.
Sitten
Voit ollakin uskomatta.
NUORI JOUKO.
Jos tosia lausut, lausu,
Loitolla ovatko, luulet?
SINIKKA.
Ei loitolla. Nuolen matka,
Ei enempi Joukolasta.
NUORI JOUKO.
Miks olet noin täällä yksin
Yöjalassa?
SINIKKA.
Voithan kuulla: —
Olen haamu kuuvalossa,
Peikko sun sydämmes yössä.
Läksin, toin sanoman sulle,
Jotta voisit nyt iloita.
PURMO.
Tuolla on sisu kipeä —
Sen taudin kai tunnet, Jouko.