KULLERVO.
Mut emäntä, ahnas Ilvo —
Vehnästäkö teille viilsi,
Syöttikö sianlihoja?
KOTRO.
Kielen katkeran se velho
Antoi aamuleivän kanssa —
Viskeli vihasanoja.
Muutkin murisevat.
TUIRO.
Mutta seppo on sävyisä,
Lempeä, hyväsisuinen —
Hänt' et moiti.
KOTRO.
En pahasti.
Joutaisi enempi itse
Vallita — on vaimon valta.
KULLERVO.
Lahjoita minulle onni,
Rikkaus, hyvä elämä —
Sulle lempeytt' osoitan,
Olen teille armollinen.
Mut minulta kaikki riistä:
Onni, rikkaus, sukuni —
Sulle koirana ärisen,
Jolt' on suusta luu nopattu,
Puren, rosvoan sinua.
TUIRO.
Isäntäväen käsissä
On osamme, kohtalomme,
Heillä valta on jaella,
Luu suoda lihan sijasta.
Meillä ei valintavalta —
Se on sääntöjä jumalten.
KULLERVO.
Kurja armona osansa
Maurutkoon! Minäpä viillän
Elämäst' omin käsini
Kohtaloni. Luupalanko
Tai lihanresuja voitan;
Vilu, nälkä tai verinen
Surma voi osani olla,
Mut omista töistäni se
Tähkä olkoon!
TYÖVÄKI (hämmästyneenä).
Kullervo Kalervon poika!
KOTRO.
Sin' olet rohkearotuinen.