ILLI.
Ei elä anoppi vanha,
Joka neuvoja jakaisi.
Kovin seppo on sulava.
KITKA.
Sen tapamme Louhen lapsen,
Jollei kyntensä katoa.
MUTRU.
Kaadamme kuin kaskikoivun.
KOTRO.
Ruojan poltamme poroksi.
ILLI.
Maltti! — Ei sanoja julki!
Varokaa vakoilijata!
Kaikki hämmästyvät, tarkaten ympärilleen.
Ilvo laumansa jälillä
On piankin täällä. Itse
Torjua lupasi turman
Karjastansa; itse uhrit
Tuoda ja lukea loitsut
Niin väkevät, ettei pysty
Karjahan Kalervon poika.
TUIRO.
Sillä on pimeän Pohjan
Loitsut julmat ja kamalat.
KOTRO.
Kullervo enempi tiesi.
KITKA.
Hän enempi tiesi: missä
Sana kyllin ei sakea,
Siinä hän käsiksi käypi.
Meitä Ilvo ei peloita.
MUUT.
Ei peloita.
TUIRO.
Entä seppo.
Tulleeko salolle itse
Työn tähystäjäksi?