KAIKKI.
Johtajaksi! Johtajaksi!
KULLERVO.
Siis vapaaksi, miehet, ensin,
Pois kahle kalistakaamme,
Sortajat kukistakaamme!
Sitten taistelun, sotien,
Ponnistuksien perästä —
Jos on onni matkassamme —
Meitä vartoella voipi
Viljava kotoinen ranta. —
Aluksi omistakaamme
Kontion kotitilukset,
Metsän vahva valtakunta.
Sieltä syöksymme kylille,
Heikot, vahvat valloitamme,
Anastamme aarrekirstut,
Sen sikäli, tuon täkäli.
Miekalla tuliterällä,
Kuin sonni vihaisin sarvin.
Puskemme ja puhkaisemme
Vatsat halki valtiailta. —
Niin, jos seuraatte minua?
JOUKKO.
Kaikki seuraamme sinua!
KITKA.
Saalis ei pahaa tekisi:
Saisi syödä täydeltänsä.
MUTRU.
Saisi kullankin murusen,
Josta on rikas rovea.
KOTRO.
Hyvä, kun talon tapaisi,
Kalavettä, kaskimaata —
Niistä sietäisi tapella.
KULLERVO (ikäänkuin itsekseen).
Mutta mun kotini — missä? —
Mitä toivon ja tavoitan,
Heimoton, koditon koito?
Olen kuin kirottu kirves,
Jok' ei hyötyä hyväile,
Vaan vahingon, raiskan vuoksi
Puusta puuhun käy salolla,
Suuret, pienet surmaellen,
Kaataen kuningashongat,
Ei omaksi onneksensa
Eikä kansalle kodiksi. —
Koti! — Surmattu sukuni!
Veitseni! — Kirottu kakku!
ILLI (joukosta erille astuen).
Kullervo! Sinulle neuvon
Kotisi — sukusi löydät!
KULLERVO.
Jos ivalla haastat, Illi,
Niin isäni puukon tyngän
Työnnän suustasi sisälle.
ILLI.
Tee se, jos ivalla haastan,
Ilvoon osoittaen:
Tee kuin tuolle tuossa — ammu.