HIPPO.
Tuolla vasten kymmeniä,
Niinkuin ilmojen isäntä —
Viuhkis, vauhkis! — nyt se kaasi
Kolme kuin korentopuuta!
ILLI.
Untamon pojat kukisti.
HIPPO.
Taas kamahti kahta päähän —
Maahan vierivät verisnä.
ONERVO.
Tuota harmaata urosta
Toiset näyttävät tukevan.
Oisi kuollut pirttihinsä!
ILLI.
Se on Untamo utala.
Hurjasti sen kalpa käypi
Epätoivossa rajussa. —
Kotro kaartavi avuksi.
ONERVO.
Sepä silpaisi sivulta
Miestä kaksi päättömäksi,
Niinkuin niittäjä rivakka. —
Hänet Kullervo hätyytti
Pois — ei tahtonut apua.
HIPPO.
Miksi ei sana ja soitto
Yksin voittoihin ylety?
Miksi tuota teurastusta?
ONERVO.
Niitä aikoja odota!
Ihmissutta et tapaisi
Silloin Suomesi saloilla.
ILLI.
Susia olemme kaikki,
Villittyjä, vimmattuja.
HIPPO (tähystellen puitten välitse).
Muut Kalervon poika kaasi,
Untamon lopuksi säästi. —
Säälistäkö? Tänne tuopi
Laahaten.