KANSA (ojentaen kätensä).
Seppel sammon sankarille!
Päivätär seppelöi Ilmarin.
Elä, seppo! terve, seppo!
Yhteis-onnemme takoja.
Paimensoittoa kuuluu.
ILVO (Louhelle syrjässä).
Nyt on Ilmari kuningas!
Juoksenpa sylihin urhon!
LOUHI.
Louhen lapsi, malta mieles!
Kun hillitset itseäsi,
Niin voit hallita väkeä.
Väistyvät.
ILMARI (runottarille).
Päivätär, valokypärä,
Vaali sampomme vapaana,
Routihin rutistumasta,
Pakkasihin painumasta!
Kanteletar, kaino impi,
Helmettäret, helmirinnat,
Suomen onnelle avuksi!
Että säilyisi sulana
Jalo riento jauhamassa
Kansan kasvavan veressä! —
Runottaret loittonevat, kunnes ilmenevät taustalla
häämöttävässä valossa. Ilmari kansalle:
Tuolla Pohjolan perillä,
Vaaran vaskisen povessa,
Siellä käy kumisten sampo,
Aina työssä ja tulessa.
Siinä vahva on varasto
Koko kansan kuontaloksi,
Jos on Suomessa sopua
Siitä kehrätä keriä,
Jollei heimojen kateus
Viritä vihoja maassa. —
Pojat, pohjan ja etelän,
Karjalan ja jäämin joukot!
Kahmaiskaamme kaikki tarmo
Ehjän onnemme teoksi!
NUORI MAAMIES.
Kaikki kunto ja elämä
Suomen onnen suurteoiksi!
JOUKKO (kättä nostaen).
Kaikki tarmo ja elämä!