ILVO.
Oi emoni, oi emoni! —
Päättävästi.
Uskon — tuossa mun käteni!
Susi syö sikiöitänsä. —
Teihin liityn, teitä puollan,
Kuin käsi sydäntä, kilpi
Päälakea, puollan teitä,
Vaikka hiiltyisi vereni.
PELLERVO.
Tätä aavistin, epäilin:
Hyvä ei tule pahasta,
Onnenliitto ei vihasta.
LEMMINKÄINEN.
Sanonpa: hyvä pahasta,
Lempi löylyn saanehesta,
Vihasta velihopea,
Rauha suuresta sodasta,
Vaan ei ystävä ylevä
Orjan armon antajasta. —
Sotaliitto iskekäämme
Vasten rosvoa vihaista!
Tässä on urosta kolme,
Koko kansa neljäntenä.
Nelijalka on oritkin,
Miksei liitto?
VÄINÖ.
Ensin tutki
Onko orhi kengitetty,
Onko ruokittu, roteva,
Tulta suusta suitsuaako,
Onko päässä päiväntähti?
Tuon näetkö — suista ratsu!
IMMO.
Seppo Ilmari! Taoppa
Uusi sampo Suomellesi!
KANSA (sepon ympärillä).
Uusi sampo! Uusi sampo!
ILMARI.
Eip' ole luotu tälle maalle
Kahta kuuta, kahta aurinkoa,
Kahta koskea Imatran.
Tehty ei kahta Väinämöistä,
Ei kyhätty kahta Pohjan neittä —
Sampojako luoda voisin kaksi!
KAVE.
Meitä ahdistaa pimeys —
Louhi nahkasiipon siivin!
Yölepakko näkyy ovella; pimennystä.
VÄINÖ.
Pois pimeys laulakaamme!
Loistakaa, runottaremme!
Hääväki, Kalevan kansa,
Laula valjakot valolle!
KANSA (intoisasti).
Laulakaamme! Soittakaamme!