EGLON. Kuninkaan viha on julmistunut Baalin pappeihin ja profeettoihin. Heidän uhrinsa ja rukouksensa ovat voimattomat. Kansa on peljästynyt ja vapisee. Sillä Israelin joukot ovat levinneet kuin heinäsirkat, jotka nopeasti hävittävät maan.
EVI.
Tule ja tarkkaa heitä! Kiroa heitä niin että vuoret vavahtelevat ja
Moabin keto aukenee heidän allaan.
REKEM. Tule, tulisen sanan mies, ja innostuta kansaa. Niin tappelemme silmies edessä, että uusi verinen Kuolemanmeri syntyy ja voitto on meidän.
BILEAM.
Kenessä totuus syttyy elämään,
Hän voittaa.
EGLON.
Astu kansaa johtamaan!
Sun jumalasi maata hallitkoon.
On liian pieni täällä laumasi,
Aloja suurempia henkes kaipaa.
Kuninkaat ansaita voit ystävikses
Ja kansat laumoinasi kaitsea.
Se, luulisin, on jumalasi mieleen.
BILEAM.
En etsi kuningasten armoja.
EGLON.
Et sitä — ainoasti totuutta.
Mut sekin siemen kaipaa peltoa.
On Moab kansa, pelto muokattu,
Varakas kansa, viljanrunsas maa
Ja vankat kaupungit. Siell' eikö kylvö,
Jumalan touko, voisi versoa,
Levitä sitten kansa kansalta,
Kuin muuri muurilta tuo muratti
Tai viiniköynnös mäki mäeltä,
Sun henkesi ja valta Moabin?
Sit' eikö voisi, koska Israel,
Nuo orjat entiset, nuo paimenet —
EVI.
Nuo rosvot, sano, korven kulkijat!
Niin mit' ei Moab voi ja Midian
Ja kaikki Kaanaa, jos sun jumalas
Heit' innostuttaa!
BILEAM.
Näette kuorta vaan,
Mut silmänne ei pysty ytimeen.
Jos saarnaan heille, eivät kuuntele,
Kun totuuteen on heillä korvat tylsät.
Jos kuuntelevat, eivät ymmärrä,
Kun arki-askariin on heillä aatos.
Jos aattelevat, eivät toki tunne,
Kun sydän heillä himojen on orja.
Jos tuntevatkin, kestää tunne hetken,
Niin sammuu hempeään ja velttoon mieleen. —
On toista johtaa karaistua kansaa,
Työn, taistelun ja vaivan koulimaa,
Kuin Israel; se kestää ponnistusta,
Ei murru myrskyss', on kuin palmupuu:
Jos kuivast' erämaasta kiskot sen
Ja kosteikkohon istutat, se versoo
Ja kantaa virvoittavan hedelmän.
HUUR.
Tiedä, aamun mies, että Midian, Moabin veli, on liittynyt veljeensä.
Muista, että voimakas on Midianin käsivarsi ja terävä Keturan poikien
miekka.