OMRI.
Lasket omias!
NERGAL.
Kun kukin panee parhaan omansa,
Niin voitto meidän on.
EGLON.
Siis emme varro,
Vaan riennätämme ilosanomaa
Kuninkaan kuulla. — Ystäväni, te
Rajoille joukkojen luo joutukaa
Ja sydämmien pätsiin tehkää tulta,
Ett' uskalluksen liekki lekottaisi,
Ja sanokaa: jo tietäjä on tullut.
Vaan viivy, Zuur! — Siis vannot tyttäresi,
Ihanan Kosbin, mulle antaaksesi?
ZUUR.
Sun vaimoksesi? — Niin kuin puhuttu.
Kas tuossa käsi.
EGLON.
Liittoon ikuiseen
Näin Moab yhdistyy ja Midian.
ZUUR.
Jos sallii Baalak sen.
EGLON.
Se varma on,
Ett' iloitsee hän siitä. Kaksoisriemu
Nyt etsii häntä. Joutukaamme siis!
ZUUR.
Mut tuolta, näetkö, tulee Kosbini,
Kuin kutsuttu.
EGLON.
Hän tuokoon onnea
Ja menestystä kansoillemme.
KOSBI.
Terve,
Isäni! Missä viipyy tietäjä?
Tuleeko hän? Jo kansa odottaa.