KATRI.
Mun syyn' on tuo! Voi kuollut! — Mieli murtuu.
Mun poikan'! Ota minut kuoloon myötäs!
HERTTUA.
Noin tahtonut en palkita ma työtäs.
Sä portaaks tulit valtiaalle vainen,
Ja murruit heti, jalo nuorukainen. —
(torven toitotuksia kuuluu).
Nyt kuule kansa! Torvet kutsuu meitä,
Mua valtahan, ja rauhan toimiin teitä!
EERIKKI PIISPA.
Oi Luoja! Onko tarpeen että kaikki
Maailman tuet, rakkaus, kunto, maine
Ja rehellisyys, horjuvat kuin ruoko,
Ja tuhansittain sydämiä särkyy,
Jott' etehenpäin tuuman verran vaan
Maailma liikahtaisi radallaan.