JUHANI FLEMING.
Ei tarpeen. Käteni mun sodast' estää,
Se soihdun toki kantaa jaksaa. Mulle
Se toimi uskokaa.
STÅLARM.
Niin käyköön. Sulle
Me kunniamme samass' uskomme. —
Nyt ijäisyyteen rauhass' säälikööt
Kaikk' itseään. Tääll' yhtykäämme sitten,
Iloisin mielin, tunnoin kirkkahin,
Viimeiseen taisteluhun voimaa tuomaan,
Maan, kuninkahan viimemalja juomaan.
KAIKKI.
Eläköön Stålarm!
(Upseerit lähtevät pois vähitellen).
EBBA. FLEMING (syleilee Juhania).
Poikan' armas! (Stålarm lähtee).