(Osoittaa värsyjä ulkoparven yläpuolella).
Tuon runon, jonka muuriin silloin uursi,
Hän verell' uurtaa aiantiedon lehtiin.
(lukee sen ääneen).
"Tänne mä Kaarle, riensin, näin, kapinalliset voitin,
Täältä mä lähden taas, en jätä jälkeäkään.
Mut takasin tulen, peljätkööt mua pettäjät silloin!
Silloin armoa ei ykskään syyllinen saa."
STÅLARM.
Sit' emme pelkää. Paikallaan se pysyy,
Saa kirkkaaks miekan vaan ja tarkaks silmän.
Tää keskustelu tähän päättyköön.
PIETARI PIISPA.
Siis olkoon petollinen kuninkaas
Sinulle kalliimpi kuin isänmaas.
Surulla lähdemme. Mi sanoiks vaan
Nyt jäi, se kohta miekoin ratkaistaan.
(Eerikki Brahe, Laur. Paulinus ja Wexiön piispa Pietari lähtevät).
Neljäs kohtaus.