ANNA. Se olikin vaan tekosyy jota käytin tätejä kohtaan. Minulla oli tärkeämpiä syitä. Ensiksi tuli tohtori loukatuksi ja toiseksi ei sinun ja miehesi välillä pidä olla eripuraisuutta. Moiset pienet kohtaukset voivat kyllä näyttää hyvin vähäpätöisiltä, mutta seuraukset voivat usein olla mitä kauheimmat.
LIINA. Mutta minä olen kyllästynyt tuohon tohtoriin. Hän juoksee täällä joka päivä, aivan kuin kävisi kosimassa.
ANNA. No, tiedätkö ettei hän sitä tee?
LIINA. Minua hän ei ainakaan voi kosia.
ANNA. Entä minua?
LIINA. Joutavia; Kaarloa hän vaan etsii. He kuin ovat yhdessä, nauraa, laulaa ja laskee leikkiä Kaarlo, mutta kuin minä olen yksin hänen kanssaan, on hän niin järömäinen, istuu vaan työnsä ääressä. Olen varma siitä, että hän on kernaammin tohtorin seurassa kuin minun.
ANNA. Sinä olet siis mustasukkainen tohtorille. Ja siitä syystä ajoit hänen ulos. Ajatteles mitä seurauksia siitä voi olla.
LIINA. Seurauksia?
ANNA. Niin, jos sinä et salli että miehesi kotonaan seurustelee ja juo lasin totia parhaan ystävänsä kanssa, niin…
LIINA (keskeyttäen). Mutta eihän Kaarlo juo totia, eikä muita väkeviä.