KAARLO. Ja sitte toivon, ettei meidän välillämme tapahdu useampia erehdyksiä.
RIIKKA. Mutta Anna! Mitä tämä merkitsee? Kuinka kehtaat sinä piiloutua naimattoman herran kanssa varjostimen taakse?
ANNA. Se merkitsee, että Varro ja minä tahdoimme antaa kihlauksemme tiedoksi oikein loistavalla tavalla. Samassa kuin tulenvarjostin kaatui, alotimme avioelämämme suuren draaman ensi näytöksen.
KAARLO. Avioliitto ei ole ensinkään draamallinen; se on vaan sarja kohtauksia.
ANNA. Mutta sen yhdistää aina punainen lanka.
VARRO. — — Ja se lanka on lemmen jumalan punoma.
KAARLO. — — Ja sukulaiset ja ystävät pitävät siitä huolen, ettei langasta solmuja puutu.
LIINA. Me molemmat muutamme maalle niin pian kuin mahdollista, eikö niin, Kaarlo?
KAARLO. Olkoon menneeksi, muutetaan vaan, ja tehdään avioliitomme suloiseksi luonnonlasten elämäksi.
(Tädit ovat poislähdössä.)