* * * * *
Sillä tilapäisesti rakennetulla yöleirillä, joka oli Lerjessä eteläpuolella erästä Göta joen haaraa, kiilloitettiin aseita ja miehistö ja päällystö vahvisti itseään ruualla ja juomilla, joita sinne oli runsaasti tuotu lähiseuduilta. Siellä oli edustajia melkein kaikista Ruotsin maakunnista ja erilaiset kielimurteet muistuttivat Babylonin sekamelskasta. Oli suuremmoinen näky, kun katseli niitä lukemattomia tulia, jotka tuikahtelivat puiden välistä, ja loistivat liekehtivää valoansa pimeään vedenkalvoon. Syysilta oli aivan tyyni.
Useammat korkeammat upseerit olivat kokoontuneet kuninkaan telttaan. Keskustelu koski etupäässä päivän tapahtumia; lähetit juoksivat edestakaisin. Oli sellainen elämä ja liike, että sen katselijaan täytyi vaikuttaa erikoisella tavalla.
"Miehistö on kait valmis milloin tahansa marssimaan?" uteli kuningas lopuksi, samalla silmäillen luokseen kokoontuneita.
"Kyllä, teidän majesteettinne", vastasi eräs vanhempi upseeri. "Miehistö on valmiina lähtöön milloin tahansa."
"Minun täytyy päästä kuninkaan puheille", kuului kova ääni, johon toinen vastasi:
"Minua on ankarasti kielletty laskemasta ketään sisään, ilman kuninkaan nimenomaista lupaa."
"Mutta minä tulen suoraa päätä Göteborgista, ja — —"
Samassa aukasi kuningas itse teltanoven.
"Astu sisään raporttinesi", sanoi hän.