"Alhaalla on poliisi kysymässä teitä, neiti", hän ilmoitti. "Ainakin hän haluaa tietää, voitteko sanoa hänelle, onko herra Hetherwick täällä tai onko hän ollut täällä."
Hetherwick meni portaiden yläastuimelle; alhaalla eteissalissa seisova konstaapeli kosketti hattuaan.
"Komisarjus Matherfieldin terveiset, sir", hän sanoi. "Komisarjus pyytää teitä pistäytymään luonaan ja tuomaan neiti Hannafordin mukaanne. On ilmaantunut uusia seikkoja, herra Hetherwick. Tärkeitä!"
"Tulemme heti", lupasi Hetherwick. "Kymmenen minuutin päästä." Hän palasi Rhonan luokse ja joudutti tämän liikkeelle. "Mitähän nyt on sattunut?" hän tuumi heidän rientäessään Matherfieldin toimistolle. "Kenties he ovat saaneet Baseveriesta irti jotakin. Tahi ehkä sanomalehdet ovat herättäneet jonkun sellaisen henkilön huomiota, joka voi antaa lisätietoja."
Jälkimäinen olettamus osoittautui oikeaksi, sillä kun he astuivat Matherfieldin huoneeseen, tapasivat he siellä kaksi vierasta, jotka näyttivät vakavaraisilta ja hyvinvoivilta liikemiehiltä. Kaikki kolme olivat syventyneet vakavaan keskusteluun, ja Hetherwick pani heti merkille, että molemmat tuntemattomat katsahtivat Rhonaan harvinaisen uteliaasti. Matherfield ehätti esittelemään hänet poliisimestari Hannaford-vainajan pojantyttärenä ja Hetherwickin miehenä, joka oli ollut paljon mukana murhajuttua selvitettäessä.
"Nämä herrasmiehet, neiti Hannaford ja herra Hetherwick", hän jatkoi, viitaten kädellään toisiin, "ovat Culthwaite ja Houseover; heillä on kemikaliotehdas East Hamissa ja myöskin suuri liike Lancashiressa. Luettuaan tämänaamuiset sanomalehdet, joissa, kuten kaiketi olette huomanneet, on koko paljon selostusta jutustamme, he tulivat suoraapäätä luokseni kertoakseen eräitä tietoja, joista on paljon hyötyä, kun Baseverie tänään iltapäivällä pannaan kuulusteltavaksi. Asia on niin, herra Hetherwick, että nämä herrasmiehet ovat tuoneet meille puuttuvan renkaan!"
"Minkä renkaan?" tiedusti Hetherwick kiihkeästi.
Matherfield nyökkäsi vanhemmalle miehelle, Culthwaitelle; tämä veti taskustaan lompakon ja otti siitä esille paperiarkin. Virkkamatta mitään hän ojensi sen Hetherwickille, joka kääntyi Rhonan puoleen.
"No, neiti Hannaford", hän sanoi äänessään voitonriemuinen sointu, "varmastikin tunnette isoisänne käsialan ja hänen tekemänsä numerot. Voitteko vannoa, että tämä on hänen kirjoittamansa?"
Luotuaan paperiin yhden ainoan nopean silmäyksen Rhona katsahti toisiin ehdottoman varman näköisenä.