"Ei, sir."
"Hän ei siis lainkaan juonut teidän sinne viemäänne teetä?"
"Ah ei, sir; teehen ei lainkaan koskettu."
Mellapont vaikeni kokonaiseksi minuutiksi. Sisäkkö, joka näytti maltilliselta valppaalta nuorelta naiselta, katsoi häneen vakavasti. Sitten Mellapont äkkiä kumartui eteenpäin, katsoi tyttöön tiukasti ja pikemminkin kuiskasi kuin ääneen lausui seuraavan kysymyksen:
"Kuinka oli vuoteen laita, Mary? Mitä te siitä tiedätte?"
Sisäkkö säpsähti ja punastui vähän.
"Mitä te oikeastaan tarkoitatte, sir?"
"Tarkoitan, oliko vuoteessa maattu, Mary — oliko vuode sen näköinen?
Ollessanne sisäkkönä olette kai kokenut kaikenlaista? Minä huomaan
teillä olevan omat mielipiteenne tästä hyvin tärkeästä seikasta.
Ilmaiskaa ne minulle, Mary."
Tyttö hymyili hieman, vilkaisten salavihkaa isäntäänsä.
"No niin, sir", sanoi hän, "minä ajattelin todella jotakin, koska ei herrasmiestä kuulunut kotiin ennen aamiaista, ja sen vuoksi tarkastelin lähemmin huonetta ja erittäinkin vuodetta. Luulen, että hän meni vuoteeseen, mutta ei pysynyt siinä. Otaksun hänen hypänneen siitä pois hyvin nopeasti."