"Ei; en ottanut!" murahti Darrell, näyttäen äkkiä pirteyden merkkejä.
"Kehoitin häntä jäämään vähäksi aikaa — ja hän viipyi yhä."
"Ymmärrän! — Ja nyt, herra Tress, missä ja milloin tapasitte John
Kestevenin ensi kerran?"
"Eräässä hotellissa Readingissä — viime talvena."
"Miten kohtasitte hänet? Esittelikö teidät joku toisillenne?"
"Ei. Se tapahtui ollessani yksin matkalla Newburyn esteratsastuskilpailuihin. Pysähdyin Readingiin, ja hän oli samassa hotellissa. Hän puhutteli minua sinä iltana biljardisalissa, ja seuraavana päivänä menimme kilparatsastukseen yhdessä. Tulimme näette oikein hyvin toimeen, ja minä pyysin häntä vieraakseni Lontoossa."
"Mainitsiko hän teille mitään itsestään, kuka ja mikä mies hän oli, mistä hän tuli? Ajatelkaahan!"
"Niin, kyllä, jotakin hän puhui", vastasi Darrell äkkiä oltuaan hetkisen vaiti. "Hän sanoi juuri äsken tulleensa Afrikan länsirannikolta, jossa hän oli ollut useita vuosia."
"Ilmoittiko hän teille, mitä hän oli siellä hommannut?"
"Muistaakseni hän oli harjoittanut jonkinlaista kauppaa. En muista millaista. Se ei kiinnittänyt mieltäni."
"Millaisissa varoissa hän oli? Hyvissä? Huonoissa? No, herra Tress, antakaa tulla! Oliko hän hyvin puettu? Oliko hänellä rahaa taskussaan? Oliko hänellä muassaan runsaasti tavaroita, vaatteita ja muuta sellaista? Sen varmasti muistatte."