"Hetkinen, sallikaa", sanoi hän. "Mieleeni juuri juolahti — vasta nyt, ettei kukaan ole antanut meille mitään tietoja siitä, missä Guy Markenmore asui Lontoossa. Siis — onko käyntikorteissa, joita luultavasti löydettiin todistajan mainitsemasta kotelosta, mitään osoitetta?"
Asianajaja otti esille joitakin kortteja.
"Kortit ovat minulla tässä, sir", vastasi hän. "Niitä on laatikossa muutamia kappaleita — toisissa niistä on yksityisosoite, toisissa liikeosoite. Yksityisosoite on Down-katu 847 B, Piccadilly; liikeosoite on Folgrave Court 56, Cornhill. Voin sanoa — se voidaan todistaa, jos tarve vaatii — että poliisi on tehnyt tutkimuksia molemmissa näissä osoitteissa mainituissa paikoissa. Down-kadun varrella Guy Markenmorella oli nuorenmiehen asunto, jonka hän oli vuokrannut neljäksi tai viideksi vuodeksi. Siellä hänellä oli kamaripalvelijana muuan Alfred Butcher, joka on ollut hänen palveluksessaan kolmen vuoden ajan. Folgrave Courtin varrella oli hänen toimistonsa, jossa työskenteli kolme apulaista —"
"Mikä oli Guy Markenmoren ammatti tai toimiala?" kysyi tutkintotuomari.
"Hän on ollut osakkaana arvopaperipörssissä, sir, kuuden vuoden ajan. Kuten juuri sanoin, on poliisi toimittanut tutkimuksen hänen nuorenmiehen asunnossaan ja toimistossaan. Kummassakaan ei saatu tietää mitään erikoista, paitsi että Guy Markenmore kertoi viime maanantaina, silloin vielä tavallisissa voimissaan ja hyvällä tuulella, kamaripalvelijalleen ja toimistopäällikölleen, että hänen piti matkustaa maaseudulle samana iltapäivänä, mutta että hän palaisi aamiaiselle yksityisasuntoonsa seuraavana aamuna ja toimistoonsa tavalliseen aikaan — kello kymmeneltä."
"On vielä toinenkin asia, jota poliisi on kai tutkinut", sanoi tutkintotuomari. "Mainitsen siitä nyt, koska me tietysti haluamme kuulla kaikki mitä vain voimme — varallisuussuhteet. Olivatko hänen raha-asiansa esimerkiksi huonolla kannalla?"
"Poliisi on tutkinut Guy Markenmoren tuttavia arvopaperipörssissä ja rahamiespiireissä, sir", vastasi asianajaja. "Ei näytä olevan epäilystäkään, että vainajan asiat olivat aivan erikoisen hyvässä kunnossa — hän oli hyvin varakas mies. Kaikki tämä voidaan todistaa myöhemmin; näyttää todennäköiseltä, sir, ettette saa lopetetuksi tutkintoa tänä päivänä, ja —"
"Aivan niin — aivan niin", sanoi tutkintotuomari. "Kuulkaamme, mitä etsivällä on vielä esitettävänä."
Blick jatkoi luettelemistaan ikäänkuin ei keskeytystä olisi tapahtunutkaan.
"Kultakello, kellonperät ja niissä riippuva medaljonki", jatkoi hän. "Erilaisia pikku esineitä, kuten kynäveitsi, avaimia, kultainen lyijykynäkotelo. Ja kirjesalkku, verrattain uusi, ja lompakko, ilmeisesti vanha, kumpikin sisältäen kirjeitä."