"Sitten voin säästää teiltä vähän vaivaa, Manners", ilmoitti Maythorne. "Ilmaisen teille Parslaven nykyisen olinpaikan! Hän on siellä, missä hän todennäköisesti on ollut murhayöstä tai oikeammin sitä seuraavasta päivästä saakka. Hän on tohtori Ecclesharen talossa Paddingtonissa!"

KAHDESKOLMATTA LUKU

Ketä epäillään?

Poliisit katsoivat toisiansa silmiin, mutta vain sekunnin ajan. Sitten he kumpikin pyörähtivät Maythorneen päin. Scotland Yardin mies puhkesi puhumaan.

"Oletteko siitä varma?"

"Ehdottoman varma", vakuutti Maythorne. "Toistan: Parslave on tohtori Ecclesharen talossa, joka sijaitsee erään Praed-kadun poikkikadun varrella Paddingtonissa. Ja toistan vielä: hän on otaksuttavasti ollut siellä kaikessa rauhassa aina murhayötä seuranneesta päivästä alkaen."

"Näyttää siltä kuin hän ja tämä tohtori olisivat yhdessä juonessa", sanoi etsivä. "Heitä on käytävä tapaamassa."

"Olimme juuri lähdössä sinne, kun te tulitte", huomautti Maythorne. "Meidän on parasta mennä yhdessä. Minun lienee mainittava teille, että Parslaven huomasivat eilen aamulla neiti Merchison ja herra Holt sattumalta Edgware-tiellä. He seurasivat häntä tohtori Ecclesharen asunnolle. Siitä pitäen on kaksi miestäni pitänyt taloa silmällä; toinen heistä on pääkonttoristini, mies, jonka kynsistä ei Euroopan ovelinkaan rikollinen kykenisi livahtamaan. Matkaan siis! Mennään sinne kuulemaan viimeiset uutiset."

Marssimme kaikki viisi peräkkäin ulos ja ahtauduimme vuokravaunuun. Maythorne käski ajurin viedä meidät Chapel-kadun kulmaan. Sinne saavuttuamme hän käveli vähän matkaa Edgware-tietä pitkin, vilkaisi kelloonsa ja viitattuaan meitä seuraamaan meni vaateliaalta näyttävän ravintolan tarjoiluhuoneeseen. Rauhallisessa sopukassa istui siellä hänen omituinen konttoristinsa Cottingley edessään pöydällä oluthaarikka ja lautanen, jolla oli leipää ja juustoa, tyynesti syödä matustaen ja lukien sanomalehteä.

Ryhmityimme kaikki Cottingleyn ympärille. Cottingley nyökkäsi esimiehelleen, mutta ei muutoin välittänyt meistä sen enempää kuin jos olisimme olleet pelkkiä nukkeja. Ja käymättä hätäillen asiaan käsiksi tarjosi Maythorne meille kaikille ryypyt eikä virkkanut mitään, ennen kuin kukin oli saanut lasin käteensä. Sitten hän kääntyi konttoristinsa puoleen.