Kisojen jälkhen on ny noussu se kysymys, jota hyvin saattoo orottaakki, jotta se siitä taas lopuksi tuloo. Nimittään näiren olympialaaskisojen lopettaminen. Onhan se selvä jotta se siitä kumminkin tuloo ja sitähän m'oon jo kauan sanonukki jotta:
— Saattapas nährä jotta ku täs päästähän hyvähän alkuhu, näis olympialaasis, nii ne toiset rupiaa sanomhan, jottei ne enää viittikkää. — Niin s'oon menny ennenki! Esti alkaa yks harjoottaa jotaki kroikottelemisen konstia ja ku on miälestänsä aika mestari, nii haastaa kovasti toisiaki tempun tekohon jotta:
— Tämä on sitte mukavaa urheelua!
Ja toiset koittaavat kans ja konkaroottoovat aikansa n'otta lopuuksi oppivat ja rupiaavat olemhan parempiakin ku itte tempuntekijät.
Silloo ei se enää ookkaa mukavaa!
Sanothan jotta:
— S'oon jo vanhanaikaasta! Ei me enää viittikkää — —
Ja taas hetken päästä keksithän uusi urheelulaji ja huurethan jotta:
— Tämä se vasta onkin urheelua!! Tulkaas koittamhan! Meill'on jo mailmanennätyski valmis — —
Sellaane tuntu se pakkas olemhan Pariisin olympialaasiski, jottei ne ollehet mukavia enää muille ku Amerikalle ja Suamelle, jokka nyppiivät melkee kaikki palkinnot.