Korkeushypys oli mukana kaks suamalaasta, Kreemeri ja Yrjölä, muttei ne piisannehet kyyttipoijiksi amerikkalaasille, jokka pomppiivat ku häkää vai overoolit päällä 190 sentistä. Meirän poijat jäivät jo 170 ja joutuuvat pelistä pois.
100 meeterin pikajuaksus oli miästä ku merenmutaa. Meiltäki oli lähteny koittamhan Halme, Härö, Huuskaffel ja Eskola, mutta pikkupoikia ne viälä olivat mestarien rinnalla. Halme tuli alkueränsä hyväksi kakkoseksi, mutta välieräs putos kolmoseksi ja pois, ku vähä myähästyy varaslährös. Härö jäi pois jo alkueräs, vaikkei ensimmääsen miähen tulos ollu ku 11,2. Huuskaffeli oli joutunu siihe sakkihi, poikaparka, johna loikkaalivat petomenijät Abrahams ja Carr. Siin' ei auttanu muu ku pylkkiä kunnioottavasti herraan peräs. Samoon pääsi nuari Eskola kaikista luuloosta jo ensi koitokses. Nii että se oli selvää meirän pualesta heti alkaapäältä.
Viälä suaritettihin sinä päivänä 800 meetrin juaksun karsinnat. Tälle matkalle oli ilmootettu meiltä Nurmi, Peussa, Jaanssoni ja Luama, mutta vai Jaanssoni lähti matkalle ja ittiänsä säästellen piti varansa jotta tuli kolmantena maalihi ja pääsi loppukilpaaluuhi. Nurmen poisjäämistä pirettihin pahana ja yleesö pakkas napisemhan. Olis sen pitäny mennä koittamhan! On hyvin luultavaa, jotta olis voittanukki. Muutoon näyttivät meirän poijat heti aluusta aikaan kylmää sisuansa. Ei ne juassehet niinku monet muut, jotta alkukilpaaluus jo vetivät kaikkensa. Antoovat muiren poikaan vai niittää alkukilpaalujen kunnian ja pitivät varansa jotta pääsivät välierihi.
Näiren pikkukilpaalujen loppuottelut suaritettihin seuraavana päivänä.
Meirän heiniä oli tänä päivänä keihäänheitto ja Ritolan 10,000. Ku kentälle tultihin, nii me suamalaaset olimma aiva varmoja, jotta keihäänheitos tuloovat kaikki palkinnot Suamehen ilman epäälystä. Kuka meille pärjääs, ku meill' on Myyrä, Saaristo, Juhanssonin-Pekka ja Eekvisti, jokka kaikki paiskiivat 63—65 meeteriä? Oikee tuli sääli ku ajatteli ruattalaasia — —
Mutta s'oli poijat niukin naukin ja herranähköhön jos saimma eres ensimmäästä palkintua! Aiva syrän kylmänä istuttihin ja ähkyttihin, eikä sittekää meinannu tulla. — Niin se on ku ollahan liika varmoja etukäthen.
Oli kuuma ukkoospäivä ja alkas satelemhan ku se keihäänheitto alkoo. Kuluu horvin aikaa ennenkö pääsivät alkamhan. Me fintupit istuumma ja vahtasimma silmä kovana koska valkopaitaaset ja sinireunaaset suamalaaset käyvät keihääseen kiinni. Ensimmääne suamalaane heittäjä oli Eekvisti. Sivalti ja keihäs lenti tuskin 50 m. ja lisäksi astoo ylitte.
— Rikki!
Tuli Myyrä ja veti n. 58 silmämäärällä ja sekin meni rikki.
— No nyt on jeekeli irti! Täm' on pahan merkki, hermostuuvat ja tuloovat niin arooksi, jotteivät uskalla enää voimalla sivaltaa! — Ja nua toiset perttanat paiskiivat yli meirän poikaan merkkien!