Siinä kerkes jo yks enkesmanni Saunders samhan sakkihi ja tykkäs vissihin jotta:
— Ahas, passaampas päälle ja truiskaan sivuu, jottei Nurmi huamaakkaa.
— Antaa sen vai plyniä! — nyäkkäs Nurmi Seppälälle.
— Kuinkas sä muutoon tunnet nyt ittes? — Onko liikaa vauhtia? — Meirän pitääs nytkyttää vähä lujempaa, jottei tuu kovin huanua aikaa.
Siinä kerkes jo muitaki ohi.
— Tuus ny Seppälä sä tähän mun etheni hetkeksi aikaa, nii mä pökköötän sua kyytillä erelläni — jutteli Nurmi ja Seppälä teki, mitä isä käski.
Niin menivät hetken aikaa ja ajoovat pian ne muut ja enkesmannin kiinni jotta:
— Vai te täs poijat — — —
Mutta mitäs ollakkaa, nii siältä takaa tuli kauhiasti purtaten yks franskalaane ja yritti hengen erestä sivuutte ku 2 kiarrosta oli enää jäljellä.
— Anna sen mennä! — komenti Nurmi, ja franskalaasten huikiasti hurrates teki miäs 15 m. kaulan Nurmen ja Seppälän erelle.